Malmin Eläkeläiset ry:n perustava kokous pidettiin 17.3.1959. Läsnä oli 28 jäsentä. Toukokuussa 2024 yhdistyksessämme oli 370 jäsentä. Vuonna 2023 oli 9500 osallistumiskertaa (v. 2000 2700).

Liikunta on ollut vahvaa kautta koko historian. Meillä on ja on ollut upeita liikunnanohjaajia ja koreografeja. Heistä mainittakoon Eevi Kaasinen, Saara Laine, Kerttu Niemi, Hissu Kettunen, Ritva Huhtilainen ja Kalle Karjukoski, Ira Hyyrynen ja Ulla Pihl.

Sketsikerho, Malmin Metkat kuoromme, soitinryhmämme, senioritanssi (vuodesta 2007), Kätevät kässärit kerho, Korttihait antavat pohjan jäsenillemme osoittaa luovuttaan ja lahjakkuuttaan. Keskiviikkokerho lienee ollut viikko-ohjelmassa 65 vuotta.

Marino & Sunrisen viihdyttävä soittaminen, laulu ja välispiikit tekivät juhlat. He osaavat ottaa yleisönsä.

Olisi uuden historiikin aika! Edellinen päättyy vuoteen 2003. Muistajat ilmoittautukoot puheenjohtajalle.

70 % muistisairaista sairastaa Alzheimerin tautia. Eri muistisairauksissa oireet jä ilmenemistavat ovat erilaiset. Alzheimerissa on ensi vaiheessa tyypillistä, että lähimuisti katoaa. Työikäisillä on todettu enenevässä määrin sairastumista Alzheimeriin ja tauti etenee nopeammin kuin ikääntyneillä.

Ravinto, liikunta, uni ja lepo, älyllinen ja sosiaalinen aktiivisuus, uuden oppiminen on ehkäisevää tekemistä. Meillä on viikon mittaan paljon liikuntatunteja, tavallinen arkiliikunta, kävely, rappujen nousu on liikuntaa. Liikunta vahvistaa aivoterveyttä, vapauttaa hyvän olon hormoneja. Unen aikana tavaraa siirtyy lähimuistista pitkäkestoiseen muistiin.

Sairastumisen riskitekijöitä ovat alkoholin liikakäyttö, epäterveellinen ruokavalio, diabetes, ylipaino, korkea verenpaine ja kolesteroli, neuronituho ja verisuonien tapahtumat.

Positiivinen elämänasenne, itsemyötätunto, hetkessä eläminen, merkityksellinen toiminta, joka voi olla jokin ihan pieni päivittäinen teko.

Muistioireiden takana ei aina ole muistisairaus, vaan esim. kuorimitustekijät kuten stressi tai unettomuus voivat vaikuttaa kykyyn muistaa.

Muistitutkimuksiin kannattaa hakeutua joko omassa terveyskeskuksessa tai muistiyhdistyksen laajaan testaukseen. - Kun muisti huolestuttaa itseään tai läheisiä. Kun sinulla on vaikeuksia löytää sanoja tai käytät niitä epätarkoituksenmukaisesti. Kun unohdat tapaamisia. Kun ei kiinnosta mennä tapaamisiin. Kun kadotat toistuvasti esineitä tai unohdat niiden käytön. Kun pättely- ja ongelmanratkaisu- ja aloitekykysi on heikentynyt. Sinulla on vaikeuksia hoitaa taloudellisia asioita ja ymmärtää niitä.

Aivojen rasittaminen on tärkeää: Opettele uutta, aloita uusi neuletyö, hakeudu Senioritanssiin, pelaamaan korttia tai bocciaa.

Malmin Eläkeläisten kevätkausi päättyy kevätjuhlaan aina toukokuun puolessa välissä. Samalla juhlistetaan äitienpäivää. Omat ryhmämme esiintyvät kuten kuvassa senioritanssiryhmämme. Ohjelmasta vastaa sketsikerho, Mirja Leppälä pääkapellimestarina. Perinteisesti ohjelmassa on kuoromme laulua, sketsikerhon pienoisnäytelmä, runoja, leikkejä ja arvuutuksia. Mariitta esitti mieleenpainuvan mm. runon joutsenesta kanalassa.

Syyskausi alkaa syyskuun ekalla viikolla.

Kevätretkemme suuntautui Korian ABC:n ja Lappeenrannan kautta Imatralle. Retki ei ole onnistunut, jollei siihen liity pieniä kommelluksia. Eihän olisi jälkikäteen muisteltavaa. Aina ne tulevat ratkaistuksi. Nyt kuljettajamme Jommin ansiota. Kello 9.45 Malmin VPK-talon edustalla odotteli koko joukko paitsi... Eräs odotteli taksia toisella puolella Helsinkiä ja eräät toiset jahtasivat linja-autoa, johon oli jäänyt matkaavan käsilaukku. Kaksi taksia ja bussimme kohtasivat Pukinmäen Shellillä. Matkaan kohti Kaakon kulmaa päästiin nopsaan.

Korian ABC-asemalla oli eka taukopaikka ja Novitan lankojen tehtaan myymälä. 50 matkalaista selviytyi ja ABC-aseman selvityivät ruokailusta sovitun ajan puitteissa. Lankoja ei ostettu, ihailtiin, Tokmannilta kuulemma sai halvemmalla.

Ylämaan Kerttu kertoili lapsuudestaan ja elämästään maalaistalossa. Paluumatkalla Kertun vitsien taso oli jo sitä luokkaa, että matkalaisia hihitytti ronskisti ja puna nousi poskille. Kukaan muu ei olisi niitä uskaltanutkaan kertoa.

Imatralta Valtionhotellin edestä otettiin opas mukaan. Ensin kierrettiin hotellia ja sitä ympäröivää puistoa Vuokselle. Sattuipa niin, että Vuoksessa oli sivujuoksutus käynnissä ja näimme sen vaahtoavan komeana. Oppaan mukaan ei täydessä loistossaan. Meille ihan riittävässä. Keskustasta suuntasimme itään Venäjän rajalle Enson eli Svetogorskin puolelle katselemaan - kivenheittämä. Jos ikunas näette tumman puhuvan bussin rajan tuntumassa jossakin filmissä, niin sisällä olimme me. Paikalla ollut kameramies käänsi laitteensä meitä kohti.

Ovakon tehtaan porteilla pyörähdimme ja tutustuimme tuon ajan funkistyyliseen asuntotuotantoon. Saimaan ja Vuoksen rannoilla on ollut paljon sahoja ja tehtaita 1800-luvun lopulta alkaen. Asutus on syntynyt niiden yhteyteen eri vuosikymmeninä rakennettuina kylinä. Imatran ajojen reittikin tuli osin tutuksi, samoin milenniumvuonna syntyneille lapsille istutetus omanpuut.

Matka jatkui Immolan lentokentälle, joka oli Mannerheimin ja Hitlerin kohtaamispaikka, kun jälkimmäinen halusi tulla juhlistamaan Carl Gustavin syntymäpäivää. Matka jatkui Tornatorin tehtaiden asuinalueille. Mieleenjäävää puurakentamista Käpylä tapaan. Kannattaa lukea Laila Hietamiehen Imatra-sarja, niin saa vanhempaa elävyyttä näihin paikkoihin. Imatra avautui aivan toisenlaisena kuin jos huristaa kuutostietä ohi tai nopeasti Imatran keskustan läpi.

Imatran Kylpylään majoittuminen kävi nopeasti. Kylpylän sijainti Saimaan rannalla on upea. Aurinkoinen sää suosi meitä. Kylpylä Taikametsän lukuisat altaat, keilahalli, Lammassaari ja Imatran keskustakin veti meitä puoleensa. Tiistai-illan karaokeillassa valtasimme puolet tilasta - ilmeisesti paikallisten karaokefanien yllätykseksi. Reima, Raili ja Neea loistivat, vaikka paikallisetkin tarjosivat hienoa karaokelaulantaa. Ruoka oli hyvää.fvudi

Kotimatkalla poikettiin Kiiskinmäen, Pontuksen, Lappeenrannan Kauppatorille, jossa rantauduttiin Vetykioskeille, Kauppahalliin ja viereisiin kahviloihin. Hieman ehti katsella ympäristöäkin.

Kauppatorilta Luumäen Kotkaniemessä sijaitsevaan PE Svinhufvudin kotimuseoon ei ole pitkä matka. Kuulimme mielenkiintoisia tarinoita Presidentin tiestä Sääksmäen Rapolanharjulta Lappeen kihlakunnan pitäjän tuomariksi, ja matkasta Siperiaan ja Ellenistä, joka suvereenisti hoiti tilaa. Ellen oli innokas käsityöihminen - salin lattialla oli mm. valtava matto, jonka hän oli kutonut Siperiassa olleessaan. Kanalankin hän perusti, Nauttimamme kakkukin on nimetty hänen mukaansa.

Kuvat Laila Ihalaisen ja Maarit Aholan ottamia.

25.2.2024 Helsingin kaupungin museossa esiintyi liikuntaneuvos Eevi Kaasinen. Hän kertoi, miten hän on yhdistänyt runon ja liikkeen voimistelunn kilpailuohjelmissa. Museossa nähtiin tallenteita vanhoista kilpailuohjelmista ja esityksiä, jossa Riitta Ahlsten liikkui Eevin runojen tahtiin, Petra Kaasisen lausumana. Eevi on luonut myös Malmin Eläkeläisille koreografioita, ohjannut voimisteluryhmiämme sekä ollut runoryhmän vetäjä.

Kaupungin museossa oli mittava joukko Eevin oppilaita ja oppilaan oppilaita sekä myös meitä Malmin eläkeläisiä. Hissu lausui runon Eeville. Hissuhan on Eevin oppilaita sekä runonlausunnassa että monipuolisessa liikunnassa. Moni muukin kuvassa on opetellut hänen koreografioitaan ja kilpaillut.

Hissu kirjoitti ja lausui kiitosrunon Eeville muistona tapaamisesta.

Meillä kiitos sydämmissämme läikkyy

ilon pipanoista täyttyy,

aina muistaen Eevin työtä.

Olemme saaneet kanssasi matkaa tehdä

ja lahjakasta elämäntyötäsi nähdä.

Olet taitojasi pyytettömästi jakanut

ja meitä taidolla ohjannut.

Olemme liikkuneet ja runoilleet,

yhdessä oppineet ja iloinneet.

Koskaan emme jakamastasi

lämmöstä ja rakkaudesta

riittävästi kiittäneet.

Tänään kaikukoon kiitoksemme Sinulle Eevi Rakas Ystävämme!

Kuvat: Toivo "Topi" Koivisto

Helsingin Viikinmäen jätevesipuhdistamolla käsitellään Helsingin, Itä-Vantaan ja kuuden lähikunnan alueen asukkaiden ja teollisuuslaitosten jätevesiä. Puhdistamon toimintaan olimme tutustumassa. Hämmästyttävä laitos.

Laitokselle tulevasta virtaamasta noin 85 % on asumisjätevesiä ja 15 % teollisuusjätevesiä. Puhdistusprosessi on rinnakkaissaostusperiaatteella toimiva aktiivilieteprosessi, jossa jätevesi puhdistetaan mekaanisesti, kemiallisesti ja biologisesti. Fosfori ja typpi ovat maapallolla runsaina esiintyviä alkuaineita, ihmiselle, eläimille ja kasveille välttämättömiä. Mutta vesistöihin joutuessaan ne lisäävät kasvua, joka näkyy vesistöjen rehevöytymisenä.

Prosessista poistettu liete mädätetään ja mädätyksessä syntyvä biokaasu hyödynnetään sähkön- ja lämmöntuotannossa. Puhdistettu vesi ohjataan merelle tunnelia pitkin. Kuivatettu liete päätyy Metsäpirtin kompostointikentälle. Multatuotteita hyödyntävät kunnat kuin yksityisetkin esim. nurmikentillä ja puutarhakasvimultana.

Kuva Mendi Pitkänen

FT Mikael Hildén Suomen ympäristökeskuksesta kävi meille kertomassa Ympäristö ja ilmasto: huolenaiheet ja mahdollisuudet. Mitä voimme itsekukin tehdä?

Maapallon keskilämpötila on noussut 1,1 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna. 1,5 C saavutetaan 2030-luvun alkupuolella, jollei muutoksia tehdä. Ihmisen toiminta on aiheuttanut tästä lähes kaiken. Ilmastonmuutoksen iso kuva osoittaa, että etenemme kohti rajuja seurauksia, jos mitään ei tehdä. Vuoden keskilämpötila nousee keskiarvoa nopeammin esim. pohjoisella napa-alueella ja Suomen Lapissa.

Suomessa huolenaiheet ovat samat, mutta mittakaava pienempi

Lähteitä: https://www.ilmasto-opas.fi/etusivu; https://www.ilmastopaneeli.fi/; https://ym.fi/kiertotalousohjelma; https://luontopaneeli.fi/; https://kestavakehitys.fi/kestava-kehitys

Ratkaisuja tarvitaan kaikilla elämän aloilla

Puhuimme myös pienistä teoista. Pihanurmikon lyhyenä pitäminen ei ole ekoteko, koska pöriäisiltä katoaa mesilähteet. Siitä kärsivät taas pölytystä tarvitsevat omenapuut ja pensaat. Pienet niityt tonttien kulmissa antavat ravintoa pölyttäjille.

Myös viherkattoja alkaa ilmestyä rakennusten katoille. Yhtä sellaista voi nyt jo käydä katsomassa Syystien palvelukeskuksen taakse rakentuvassa piharakennuksessa.

Panelistit kahdeksasta puolueesta, keskustelun vetäjä Kari Sujew että kysyvä jäsenyhteisömme pitivät huolta siitä, että aika kului liiankin nopeasti. Aloitimme makrotasolta: talouden kestävyydestä ja vaikutuksista eläkeindeksiin. Eläkkeiden indeksoinnilla varmistetaan sekä eläkkeelle siirtyvän aktiiviaikaiseen tulotasoon nähden kohtuullinen eläkkeen alkumäärä että maksussa olevan eläkkeen ostovoima. Kaikki edustajat ilmoittivat päätösten pitävän. Terveydenhoito, hoitohenkilöstön riittävyys keskusteluttivat. Myös maahanmuutokysymykset, kotouttaminen ja monien alojen työvoimavaje kuin perus- ja ammattikoulutuksen tila ja parantavat toimenpiteet keskusteluttivat.

Paneelia veti ansiokkaasti Kari Sujew. Ehdokkaiden buukauksesta vastasivat Kari ja Leo Olasvirta. Äänentoistosta Esko Vepsä ja kahvilasta Raili ja Teija. Tuolit ja pöydät siirtyivät paikoilleen alta aikayksikön. Suurkiitos teille kaikille.

Lämmin kiitos myös paikalle saapuneille kahdeksalle panelistille. Menestystä teille Eduskuntavaaleissa.

Voit kasvattaa osaamistasi ja taitotasoasi, kohottaa kuntoasi, tyydyttää esiintymistarpeesi, lisätä tietotasoasi.

Perjantaisin Malmin seniorikeskuksessa pelaava Korttihait aloitti viime vuoden alussa Bridgen peluun, joka kiehtoo monia. Bridgen taitaja kävi opastamassa alkuun. Bridgeä pelataan pareittain. Uusi bridgen kokeilija ohjataan alkuun. Myös muita korttipelejä pelataan kerhossa. Korttihait ovat luoneet itsestään tuotemerkkiä, ja mm. aloittavat peliaamun laulamalla Lea Lavenin tunnetuksi tekemän "Kortit kertoo kohtalon",

Soitinryhmä koostuu nykyisellään 4-5 soittajasta ja väilillä estradille nousee laulajia. Soitinryhmä harjoittelee maanantaisin VPK-talolla. Uusia soittajia halutaan ryhmään. Takaniityn pelimannit esiintyvät juhlissamme ja Musiikkikeskiviikkoina. Iskelmiä laulavaa "tyttö- ja poikaduoa" kaivattaisiin.

Sketsikerho harjoittelee mikronäytelmiä, enimmäkseen naurattavia. Mirjalla on ehtymätön varasto sketsejä ja Eskolla lavastuksen taito. Ajoittain he itsekin astuvat näyttämölle. Anja, Soile, Risto, Paula, Leo ovat olleet vakionäyttelijöitä. Kaija enaimmäisessä roolissaan viime viikolla osoitti komediannen taitonsa Männikön Mantana. Runontaitajia joukostamme löytyy, löytyisikö stand-up-koomikoita, vitsiniekkoja, yksinlaulajia, soittajia (sähköpiano hankittiin vastikään). Sketsikerho tuottaa ohjelmalliset Keskiviikkokerhot, pitää meidät viihteessä ja tietoisina yhdistyksemme talenteista.

Senioritanssiryhmä harjoittelee perjantaisin Syystiellä. Ryhmä esiintyy juhlissamme ja Keskiviikkokerhossa, mutta halutessaan sen saa buukatuksi erilaisiin tapahtumiin. Esim. viime joulun alla he esiintyivät palvelutaloissa. Uudet tanssijat ovat tervetulleita.

Suosituimpia eli runsaslukuisimpia ovat jumpparyhmät: kaksi Iran tiistaijumppaa, Hissun ja Airin tuolijumppa keskiviikkoisin ja Lavis torstaisin.

Tilaisuuden avasi Hannu Salovaara, Tapaninvainion kaupunginosayhdistyksestä. Hän on ollut myös tilaisuuden järjestäjiä.

Anneli Luoti, yhdistyksemme sihteeri ja innokas kirjallisuuden harrastaja, esitteli

"Seitsemän viikon ajan olen jokaisena aamuna lakaissut teemajalle vievältä polulta lehdet, jotka ovat pudonneet kivilaatoille, ja neljäkymmentäyhdeksän kertaa olen valikoinut niiden joukosta kourallisen, jonka olen sirotellut takaisin kiville, jotta polku ei näyttäisi liiaksi ihmisen lakaisemalta. Se oli yksi asioita, joissa isä oli aina itsepäinen." Alkaa Teemestarin kirja. Se on klassinen dystopiaromaani, jossa länsimainen hyvinvointiyhteiskunta on romahtanut, armeija ottanut vallan ja luonnonvarat loppumassa. Hyvin ajankohtainen teema.

äätimme tyhjentää komerojamme meille turhista esineistä. Paljon kertyi tavaraa myytäväksi yhdistyksemme hyväksi. Loput veimme FIDAan. Kiitos Riitta, Raili, Terttu, Pirjo ja Maarit - iloiset myyjämme. Kiitos tavaran lahjoittajille.

Viereemme saimme Pasilan POLIISIN, siitäkös virkeä yhteistyö syntyi.

Torilla vieraili myös lukuisia eläkeläisiä, joille kerroimme Malmin eläkeläisten toiminnasta ja syksyn tarjonnosta. Tervetuloa uusiksi jäseniksi!

Ihastuttava kesäilma vallitsi koko Loviisa-retkemme ajan. Vierailimme aluksi Strömfrosin ruukilla, jossa Virginie af Forselles otti meidät vastaan Ruotsinpyhtään kirkkoon johtavalla sillalla. Virginie oli alunperin Tukholmasta, jossa tutustui mieheensä ja muutti Pyhtäälle. Mies kuitenkin kuoli 31-vuotiaana, minkä jälkeen toimelias Virginie otti ruukin johtaakseen. Strömforssin ruukilla on ollut monta omistajaa. Nykyisellään tuotantolaitteet on museoitu. Alueelta löytyy lukuisia kauppoja ja ravintoloita, B&B-majoitus sekä vapaa-ajan aktiviteetteja. Kirkon alttaritaulu on itsensä Helen Scherjbeckin maalaama, aivan ylimmän osa on maalannut Maria Wik. 1743 Turun rauhassa Pyhtää jakautui kahteen osaan: Ruotsinpyhtää jäi Ruotsi-Suomen puolelle ja itäinen osa tuli osaksi Venäjää.

Ruukilta matka jatkui Loviisan keskustaan, ja bussiin astui uusi opas kylpylän roiskottaja Fiina. Hän kertoi Jean Sibeliuksesta, jonka patsaspää löytyy kirkon lähellä olevasta pikkupuistosta. Loviisa oli Jeanin isän kotikaupunki, ja nuorelle Jeanille syntyikin erityinen side kaupunkiin. Läheisyydessä on kaupungin ensimmäisen pormestarina

Vilkasliikenteisen tien yli Loviisan kirkkoon, jonka rakentamisessa on käytetty maalinnoituksen tiiliskiviä (jonka rakennustöitä johti muuten Augustin Ehrensvärd. Kirkko edustaa uusgoottilaista tyyliä. Kirkko on rakennettu Georg Theodor Chiewitzin ja Julius Basilierin suunnitelmien mukaan 1863–1865. Loviisan ensimmäinen kirkko oli tuhoutunut kaupungin palossa 1855. Kirkon alttariovaali on myös näkemisen arvoinen.

Lounasta nautittiin Kappelipuiston keskellä idyllisessä Loviisan Kappelissa.

Sitten kuskimme Markku ajeli meidät Malmgårdin tilalle ja linnaan. Vierailimme tutustuimme aateliselämään Malmgårdin linnassa, jossa yksityiskohtia meille esitteli kreivi Henrik Creutz. Creutzin aatelissuvun omistuksessa linna on ollut 1600-luvun alusta lähtien. Henrik edustaa 13. sukupolvea ja on johtanut linnan kartanoa vuodesta 2013. Linnan sinänsä on melkoinen nähtävyys esineineen ja kauniine Salomon Wuorion maalaamine katto- ja seinämaalauksineen. Sinne pääsee vain kierroksilla, sillä se toimii läpi vuoden yksityiskotina. Malmgårdin tilaan kuuluu 500 hehtaaria peltoja, joilla viljellään luonnonmukaisesti vehnää, kauraa, ohraa, ruista, rypsiä, spelttiä ja emmervehnää. Panimon tuotteista on tullut suosittuja samoin kuin tilalla kasvatetuista viljoista tehdyistä erilaisista jauhotuotteista. Aivan panimon vieressä kasvoi todella korkeana Virosta tuodun Sanganese-lajikkeen ruista, joka oli lähes puintivalmista.

Viimeisenä vierailimme Ilolan Postimäellä, jossa sijaitsee maamme parhaiten säilyneistä aidoista mäkitupalaisalueista. Postimäki on museoalue joka koostuu kahdeksastatoista pienestä mäkituvasta. Kesällä tupien vieraat kohtaa tupaväki, ja kahvituvassa kahvipannu kiehuu. Alueella on kauppapuoti ja olkimuseo. Kesällä mäellä järjestetään paljon erilaista ohjelmaa, teatteria, konsertteja, lapsille suunnattuja päiviä, kädentaitokursseja ja opastuksia.

Malmin VPK-talon kevätkauden päätös oli kerhoesitystemme juhlaa. Sketsikerho matkusti junassa, jossa tietysti tapahtui kaikenlaista yleisöä huvittavaa. Senioritanssiryhmämme oli päättänyt, jo heille taputetaan, he esittävät neljännenkin tanssin, niin tapahtui. Kuoron stemmat vaan parantuvat ja äänet soivat kauniina.

Takaniityn Pelimannit pääsi soittamaan julkisesti ensi kertaa kahteen vuoteen ja ehti harjoitella vain pariin kertaan. Ryhmään on liittynyt kaksi uutta jäsentä. Soundi oli erinomainen. Reima ja Tane laulusolisteina. Syksyllä tavataan.

Salin täytti äärilleen 80 jäsentämme, mikä kuului melkoisena sorinana. Ei olisi maltettu pysyä millään hiljaa, kun oli niin paljon kavereita paikalla.

Kevään aikana Malmin eläkeläisiin on liittynyt 47 uutta jäsentä.

Kaikille hyvää kesää!

Reima, Risto ja Kata järjestivät meille musiikillisen keskiviikkokerhon. Laitteet pelasivat kuin unelma ja laulu raikui - loppua kohden aina vain innokkaammin. Kata arvuutteli laulujen puuttuvia sanoja. Tietäväisten kuoro vastasi. Laulut ja niiden sanat tunnetaan meillä hyvin.

Kuvat: Terttu Koivunen ja Kari Sujew

Maanantain Bridge-kerho on innostanut Peluri-kerhon pelaajia. Myös uusia jäseniä se on tuonut rinkiin mukaan. Koulutustakin on luvassa.

Jumpat ja tanssi pyörivät täydellä teholla maanantain senioritanssista perjantaitansseihin. Tiistaijumpat, keskiviikon tuolijumppa ja torstain Lavis ovat suosittuja. Liikunta on Malmin eläkeläisten bravuureja.

Niin ovat vaihtuvine ohjelmineen Keskiviikkokerhotkin. Optikko Risto Pyykkönen kertoi meille näköön ja lasien = linssien hankintaan liittyvistä seikoista. Yleisö osallistui aktiivisesti kysymyllä.

Moneksi-kerhoissa torstaisin Laviksen jälkeen on myös vaihtuva, käytännönlähtöinen ohjelma. 24.2. aiheena oli kännykkä ja sen käyttö. Kiitettävä joukko jäseniämme kokoontui keskustelemaan haasteistaan. Sanottakoon, että kaikilla osanottajilla väline oli viimeisen päälle. Valmis mahdollisuus perustaa Facebook- ja What-s App-tilit, sähköpostiosoite. Applikaatioista eli apeista ovat ladattavissa hyödylliset ohjelmat kuten Maisa, HSL:n liikenneyhteydet ja lippujen osto. Terttu, Irma ja Maarit tekivät vertaisneuvontaa. Tavoitteitakin, henkilökohtaisiakin, asetettiin.

Facebook-tilin kautta pääsee mm. Malmin Eläkeläiset, Eläkeläiset, Helsingin alueen eläkeläiset ja Eläkeläiset liikkuvat ryhmiin. Facebookin kautta näkee myös kulttuuritarjonnan, mitä omalla asuinalueella tapahtuu. Pikku hiljaa oppii. What's App sopii lyhyisiin viesteihin. Se on otettu käyttöön mm. ohjaajille, toistaiseksi virtuaaliselle Runo-ryhmälle sekä LIIKKEELLE! että English Conversation ryhmille nopean viestinnän mahdollistamiseksi.

Eläkeläiset ry. Anna Autio on kirjoittanut sosiaali- ja kulttuuriantropologian gradunsa ikääntyvien mediavälineiden käytöstä. Digitalisaation myötä erilaiset viestintävälineet, teknologiat, sisällöt ja jakeluverkot ovat yhdentyneet ja sekoittuneet toisiinsa, ja sekoittavat tottumattoman ajatuksia. Vuonna 2019 63 %:lla 65–74-vuotiaista ja 27 %:lla 75–89-vuotiaista oli älypuhelin. Nyt luku lienee jo suurempi. Seuraavaksi yleisin laite internetin käyttöön oli kannettava tietokone (66 % suomalaista). 44 % käyttää tablettia. Kannattava tietokone on pöytätietokonetta (31 %) suositumpi.

Torstaina kokoontui ensimmäistä kertaa LIIKKEELLE! -ryhmä Tapanilan Erän keilailuhallissa. Keilailun aloittelijoita ja konkareita, ei haitannut ketään. Keilailu on aika tasa-arvoinen peli. Ryhmän voi koota kuka tahansa teistä: mitä, missä ja milloin ja kuinka paljon maksaa. Tieto Maarit Ahola, joka panee sen sopivaan jakelukanavaan. Se lähtee liikkeelle pienellä joukolla. Ideoita on dartsista, Nuuksion erä-eväsretkeen, sauvakävely- ja pyöräretkiin, Urheilu- ja Musiikkimuseoihin sekä Malmin eläkeläisten tansseihin.

Onni toimia VPK-talolla. Olemme saaneet useamman tunnin verran opetusta Vapaapalokuntien toiminnasta, asumisturvallisuudesta, konkreettista oppia alkusammuttamisesta ja rasvapalon taltuttamisesta. Kouluttajana Sari Tuuri-Salonen.

Moneksi-kerhossa kokeilimme Annikki Kolin opastuksella villamaalausta. Kuvassa Irma Pinolan työ. Eri värisiä villahaituvia voi ostaa askartelukaupoista. Jokaisella teistä on kotona kehyksiä, joissa on lasi päällä. Villahaituvat asetellaan joko kehyksen kokoiselle ohuelle pahville tai kankaalle. Kehyksen lasi pitää maalauksen paikallaan. Tulos on kuin taitava vesivärimaalaus. Marraskuussa on ollut loistavia vaaleanpunaisia auringonnousuja, hyvä malli esim. kuvan kaltaiselle maalaukselle.

Huovutustekniikalla teimme myös joulukorttikuvioita. Tarvitset huovutusvillaa, huovutusneulan ja palan vaahtomuovia sekä esim. piparkakkumuotin. Muotti vaahtomuovipalalle ja sopiva määrä huovutusvillaa muottiin ja huovutusneulalla pistelemään. Kuvion liimaat joulukorttipohjalle.

Tasavuosien juhlinta oli saanut jäsenemme liikkeelle. Jorma Kataja (95) on serkkunsa Helvi Järvisen kanssa yläkuvassa. Jorma on ammatiltaan merimies ja lukikin meille tarinansa, millaisille matkoille satamakäynneillä voi joutua. Malmin eläkeläisiin hän on perustanut runokerhon sekä kirjoittanut useamman kirjan eläkkeelle jäätyään. Uusimmalle hän hakee julkaisijaa. Kirjat ovat lainattavissa.

Kerttu Niemi jakoi pitkän elämän ohjeita eli miten päivä aloitetaan: aivojumppaa, sormijumppaa jne. Kerttu on ohjannut meillä jumppaa ja tehnyt paljon muuta.

Sanottakoon vielä, että jäsenemme OSAAVAT: upea juhlapöytäkattaus, kuoro, runonlausujat, sketsikerhon esitykset ja mainio juontaja.

Lisää kuvia valokuva-albumissa.

Malmin eläkeläiset ry:n toimintapaikka on Malmin VPK-talo. Sari Tuuri-Salonen, Malmin vapaapalokunnan jäsen työpaikkanaan Uudenmaan pelastusliitto, kertoi meille vapaapalokuntatoiminnasta. Malmin VPK on perustettu 1909. Suomessa on kaikkiaan 700 vapaapalokuntaa, Helsingissä 15. VPK:ta kutsutaan myös uudella termillä sopimuspalokunta.

Malmin VPK:lla on myös varhaisnuoriso- (6-10-vuotiaat), nuorisotoimintaa (10-18-vuotiaat). Toiminta on ilmaista, ja jonoa riittää. Nuori saa koulutuksen ja varusteet. Lisäksi sillä on naisosasto ja toiminta jakautuu tukiosastoon ja hälytysosastoon. Hälytysosasto on hälytysvalmiudessa.

Tilaisuudessa sovimme, että Saru tulee torstain Moneksi-kerhossa kertomaan kodin turvallisuudesta. Luvassa työryhmätyötä.

A. Kivi (alias Esko Vepsä) omassa persoonassaan esitti vaikuttavasti ja mieleenjäävästi oman elämänkertansa. Opimme suomalaisen romaani- ja näytelmäkirjallisuuden synnyn ja palkitsemisen. Vuonna 1860 Kivi voitti Kullervo-näytelmällä Suomalaisen Kirjllisuuden Seurassa järjestetyn kilpailun. Nummisuutarit sai vuonna 1865 valtionpalkinnon. Ensimmäinen suomenkielinen teatterinäytäntö oli Porissa, jossa Kaarlo Bergbomin ohjaamana suomenkielinen teatteriryhmä, Suomalainen Teatteri eli nykyinen Suomen Kansallisteatteri, aloitti toimintansa.

44 Malmin eläkeläistä oli paikalla, kun päästiin aloittamaan tämän vuoden ensimmäinen Keskiviikkokerho bingoa pelaten, Kettusen Hissu bingoemäntänä. Hiioppia ja bingoa huudeltiin ahkerasti, ja palkintoja tuotiin pöytiin. Puhetta olisi riittänyt, ellei bingoemäntä olisi pyytänyt olemaan hiljempaa, koska numerotkin piti kuulla.

Kahviteltiin lähes neljänkymmenen henkilön voimin Malmitalon takaisessa puistossa. Osa kuorosta oli paikalla ja johdatteli yhteislaulua tuulisessä mutta aurinkoisessa säässä. Suomen Elviskin osui paikalle ja lauloi Love me tender -kappaleen. Keikka oli yllätys hänelle itselleenkin.

Vietimme myös hiljaisen hetken edellisen matkavastaavamme Maila Vennon poismenon vuoksi

Jatketaan samassa paikassa samoissa merkeissä elokuun puolessa välissä. Tästä ilmoitetaan myöhemmin.

Kaupunki on rakentanut Vantaanjoen rantaan Pukinmäen rantapuistoon tulistelupaikan sekä ongintalaiturin. Niitä kävimme testaamassa Kevätriehassamme 25.5. Meillä oli hienot mato-onget, mutta jostakin syystä kala ei syönyt. Liekö syynä Vantaanjoen samea vesi, josta kalat eivät erottaneet kastematojamme vai oliko virtaus liian kova? Joku uskalsi laittaa madon koukkuun ja joku taas onkia.

Ennakoitiin olematon kalasaalis varaamalla ja paistamalla riittävä määrä makkaroita. Luonto oli keväinen: voikukat ja tuomet kukkivat. Hanuristi soitti, ja uudistunut mieskuoromme lauleli sävelmiä.

Kuva: Terttu Koivunen

Meitä Malmin eläkeläisiä kokoontui laskiaistiistain tapaamiseen 41 Pukinmäen matonpesupaikalle. Ensin paikka piti kuitenkin luoda lumesta: reipas lumenluontiryhmä Leo, Reima ja Terttu, Maarit, Hissu, Esko ja Reijo olivat varustautuneet kolilla ja lumilapioilla hyvissä ajoin. Lunta on paljon tänä talvena.

Hissu veti keppijumppaa, Terttu teki osan ryhmästä kanssa reippaan kävelyn lähimaastossa. Reima ja Terttu olivat tuoneet makkaragrillin paikalle. Talo tarjosi makkarat. Kahvi myös maistui.

Pilvitaivaskin muuttui kirkkaan aurinkoiseksi, mikä näkyy myös kuvissa.

Moni oli todella kaivannut ystävien tapaamista. Jatkamme maaliskuussa Pukinmäen uuden tulistelupaikan alueella.

Posket punottaa ja mieli on iloinen. Kiva, että jaksoitte tulla. Aunekin rollaattorilla.

Isiä, pappoja, isoisiä juhlittiin kuoron naisten serenaadein, Paulan runoin ja pienoisnäytelmin. Riitta tarinoi, kuinka suomalaisen miehen habitus ja oleminen on rajussa muutoksessa. Sukulaisrouvatkin lähestyvät miesparkoja sukujuhlissa kädet levällään ja hymyssä suin. Rautatieaseman Kivimiehet ovat hiljaa katoavan järeän ja jähmeän suomalaismiehen muistomerkki. Hissu sai miehet kuin naisetkin poimimaan kukkia ja sitomaan kukkia tuolitanssilla. Jähmeydestä ei jälkeäkään.

Taiteilija ja isä Kansa esiintyi ja pakeni muusansa kanssa vaivihkaa etuovesta - no comments - ei haastatteluja enää. Me muut kuitenkin nautimme isänpäiväkahvit.

Uuden talon tekniikka oli vielä haussa ja laulun sanoja ei saatu heijastettua valkokankaalle. Himolaulajat ovat laulajia, joille sanat muistuivat mieleen ilman kirjoitettua tekstiäkin. Raimo Kinnunen säesti ja ohjasi laulua.

Töitä tehtiin molemmissa päissä pitkälti etukäteen. Mukana tavaroiden sorttauksessa ja pakkauksessa oli koko joukko jäseniämme. Muuttopäivänä 29.10. tavarat kannettiin Niemen autoon ja saatiin kuin saatiinkin mahtumaan uuteen toimipaikkaamme VPK-talolle. Lämmin kiitos ahkeralle työväelle! 3.11. aloitetaan tiistaijumpalla. Käykääpä katsomassa uutta viikko-ohjelmaa.

Tämän erikoisen vuoden päivänsankarimme täyttivät 70, 75, 80, 85, 90 ja 95 vuotta. Lämpimästi kaikille mukana olleille ja niille, jotka ette päässeet mukaan. Kiitos Eeville ja Pertille runoista, Mirja lausui ne. Pertin runo löytyy Koronan aikaan palstalta.

Lilia Melnikova on johtanut kuoroa 20 vuotta eli vuodesta 2000. Keväällä piti järjestää kolmen kuoron konsertti, mutta se jäi pitämättä. Kiitokset ja lämpimät onnittelut Lilialle.

Reino Bäckström (laulu) ja Kyösti Suokas (viulu) ilahduttivat laulullaan. Myös kuoromme Malmin Metkat lauloi useamman laulun sankareillemme.

Kuitenkin olo oli monella haikea, koska tämä oli viimeinen päivämme Malmin Työväentalolla. 61 vuotta täällä oltiin, esiinnyttiin, pidettiin kerhoja, tehtiin talkoita, investoitiin, pidettiin kalustoa yllä. Monta eläkeläissukupolvea ehti talolla viettää aikaa.

Malmin hautausmaa perustettiin kaupungin ulkopuolelle köyhälistön hautauspaikaksi. Hietaniemen hautausmaalle ei mahtunut enää, kertoi paikallishistorian oiva asiantuntija Esko Vepsä. Seurakuntien ostama Malmin nummi oli entinen sotilaiden harjoituskenttä ja leiriytymispaikka. Malmin hautausmaa vihittiin käyttöön 1894, ja hautaaminen alkoi helmikuussa 1895. Sen sisälle jäävä yksityinen Åbergin hautausmaa ehdittiin perustaa jo 1892.

Rautatie kulki Malmin läpi ja asemalta levittäytyi pistoraiteita useampaan suuntaan, myös hautausmaan omalle seisakkeelle. Itse hautausmaa oli tällöin vielä rakennusvaiheessa. Entinen asemarakennus sijaitsee nyt Malmin hautausmaalla. Vainajat ja saattoväkikin kuljetettiin junilla Vallilan asemalta. Pääosa heistä oli Kallion-Sörnäisten alueelta. Ruumishuone sijaitsi Harjussa. Koskelan sairaalasta ja työlaitoksesta vedettiin myös kapearaiteinen rata Oulunkylän asemalle.

Pappia ei välttämättä tarvittu eikä haluttu, vainajat saatettiin hautaan laumasiunauksella. 1918 taistelleet vainajat haudattiin ensin Mäntymäelle nykyisen Olympiastadionin kupeeseen, mutta siirrettiin myöhemmin Malmin hautausmaalle. Siirron ja vainajien muistona on Aarre Aaltosen veistämä patsasmonumentti.

20-30-luvuilla hautajaisista muodostui työväen aktiivisia tapahtumia isoine saattajajoukkoineen. Vainajalle pidetyt puheet olivat poliittisia, haudalla puhumistahan ei oltu kielletty.

Talvi- ja jatkosodan jälkeen Malmille on haudattu 500 sankarivainajaa. Kaikilla samanlaiset puuristit taustasta riippumatta. Luotiin yhtenäistä Suomea.

Hautausmaalla on löytänyt hautapaikkansa moni tunnettu suomalainen henkilö. Hautausmaan toimistosta saa luettelon heidän hautapaikoistaan, ja voi lähteä kävelyretkelle hautausmaalle.

Kuvia Helsingistä ja Malmin hautausmaasta voit katsella

Malmin hautausmaa on Suomen suurin. Hautausmaalla voi tehdä myös virtuaalikierroksen.

Kuvassa Kustaa Vaasan ensimmäisen nuorena kuolleen vaimon patsas Vanhankaupunginlahden rannalla. Kuva Esko Aki.

Teksti: Maikki Vepsä

Kuulaana syksyisenä päivänä kokoonnuimme Vanhaankaupunkiin, jossa perehdyimme Esko Vepsän opastamana Helsingin syntyhistorian eri vaiheisiin. Kuulimme, kuinka kaupunki rakennettiin oikeastaan väärään paikkaan. Kuningas Kustaa Vaasa määräsiyä kaupungin rakennettavaksi vuonna 1548 Santahaminaan.

Nimeksikin piti tulla Sandhamsborgh. Paikalliset viskaalit kuitenkin Erik Flemmingin johdolla päättivät rakentaa sen Vantaan suuhun. Kaupungin nimi otettiin koskesta, joka oli Helsingefors, Helsingin pitäjän mukaan niin kuin joenkin nimi tuolloin oli (Helsingeå)

Jumpan ohjaajamme, monien voittoisien tanssi- ja voimistelukoreografioiden tekijä ja runoryhmän vetäjämme Eevi Kaasinen täytti 90 vuotta. Toivomme näkevämme Eevin syntymäpäiväjuhlillamme 28.10.2020.

Tiistaina siivosimme Riitan ja Ellen kanssa kakkoskerroksen käsityö- ja askartelumateriaaliemme varastoja. Muistelimme, mistä mikin oli sinne kulkeutunut. Tiistaijumpan alkutreenin jälkeen oli kiva juosta portaita ylös ja alas ja kiikutella mustia jätesäkkejä Fidan kierrätyspisteeseen ja jäteastioihin. No miksi? Muutamme Malmin Työväentalolta Malmin VPK:n tiloihin. Hyvä siivota paikkoja sitä ennen.

Kuorokin kävi läpi vuosien kuluessa kertyneitä nuottivarastoja keskiviikkobingon takana näyttämön verhojen suojissa. Bingoilijat huusivat hiiop ja bingo. Palkintoja riitti. Pelurimme olivat linnoittautuneet kahvilan nurkkaan jo aamukymmeneltä. Peli jatkui kello 13 jälkeen. Englannin keskustelukerhon teemana oli media ja sen vaikutukset elämäämme. Seuraavalla kerralla keskustellaan kirjoista moderaattori Riitan johdolla.

MONEKSI on muuten uusi torstaikerhomme. Kerho aloittaa 5.11. kello 10-14 VPK:n talolla. Käytössämme on koko sali. Sinne mahtuvat pelurit ja pelaajat, käsityön tekijät kuin digioppejakin haluavat. Kokkaustakin on luvassa ja muutakin kiinnostavaa. Sama tila, useita ryhmiä. Voit tuoda ideasi yhdestä työpajasta tai useamman torstain kestävästä.

Viikko Estonia Spa hotellissa vierähti nopeasti. Matkaan lähdettiin 8.3. iloisin mielin ja odotuksin. Kotiinpaluu 14.3. sujuikin dramaattisen Malmin eläkeläisten toimintaankin vaikuttavan koronavirustiedon varjossa: kerhojen, tapahtumien peruutuksia toinen toisensa jälkeen.

Mutta ei eletä vielä nykypäivää ja tulevaisuutta, vaan palataan Pärnun viikolle. Menomatkalla ruusutettiin päivän sankari, kansainvälisenä naisten päivänä syntynyt Leo 70 (matkoilla) ja aikaisemmin samalla viikolla 89-vuotiseksi varttunut suoraryhtinen neito Kerttu.

Personoituja hoitoja magneettihoidosta, hierontaan ja allasjumppaan, nautiskelua männyn tuoksuisessa kylvyssä ikään kuin Helga-neiti tai Helge-herra, Latvian puolella rajakaupassa vierailu, tanssia joka ilta, terveellistä ruokaa ja jumppaa aamuisin kello 8. Varhain liikkeellä oli runsaasti valkokylpytakkisia vieraita.

Osaamme tanssia, nauraa ja pitää hauskaa. Samaan aikaan paikalla olleet HKL:laisetkin ilahduttivat soitollaan ja laulullaan, mukanaan meidän Helena ja Tane. Minä ja Irma osallistumme torstaitansseihin, kun he seuraavan kerran tahdittavat tanssejamme.

Pitkiä keskusteluja, vitsien kerrontaa, kävelyä Pärnun kaduilla ja rannoilla, nähtävyyksissä ja shoppaillenkin. Illan rientoihin lähes jokainen nainen saapui uusissa asusteissa.

Joukkomme kevytjalkaisimmat, ihanat Heikki ja Raija, pistivät polkaksi ja jenkaksi tai ihan miksi tanssiksi vaan omin kuvioin täydennettynä. Kiitos Heikki humpan palauttamisesta mieleeni. Veli ja Anna-Liisa, Seija ja Simo, Tuula ja Jouko, herrasmiestanssittaja Leo - taitavia askelianne oli hauskaa tarkkailla.

Tervetuliaisillassa alkuun totiset, puheita odottavat ihmiset saatiin keskustelemaan pistämällä pystyyn parikeskustelut. Ei aikaakaan, kun äänen sorina täytti salin. Tietoja ja kokemuksia vaihdettiin. Tutustuttiin, niin ettei sorakaikuja kuulunut koko matkalla.

KARAOKEilta oli aivan huikea: Tane, Reima, Terttu meikäläisiä. Tsingis Khan, Laivat, laivat... ja muut klassikot saivat meidät tanssimaan ihan hulluna. Terttu kävi ehdottamassa naisille sopivia tansseja = rokkia, twistiä, jiveä jne. (ylempänä Tertun mainio kuva)

Uudelleen, toivottavasti ohitamme koronakauden nopeasti.

Kuvia tässä ja kuva-albumissa vähän kerrallaan.

Kiitos teille kaikille Pärnun matkalaisille!!!! Meillä on mahtava yhteishenki - toisista pidetään huolta.

Jos teillä on lastenlapsia, niin tutustuttakaa heidät Kalevalan tarinoihin. Näinkin modernissa ja lapsille sopivassa muodossa Kalevalan hahmot ja tarinan kulun voi lukea ja näyttää

Äänisen aalloissa: Petroskoissa/Petrozavoskissa, Syvärillä ja Kizhissä vierailtiin Eskon Vepsän kuvatarinan avulla. Upeita puurakentamisen mestariteoksia nuo Kizhin saaren kirkot ovat.

Ponteva Seitsemän miehen voima, Kalevalan kankahilla, Metsämiehen laulu päivään ja tilanteeseen sopivina kaikuivat kuoromme laulamina.

Malmitalon aulagalleriaan yhdeksän valokuvaajaystäväämme Kallio-Vallilan eläkeläisistä on ripustanut ELÄKEPÄIVIÄ valokuvanäyttelyn 28.1 – 14.2.2020. Mukana on Mirja Arajärven, Martin Holmin, Lauri Jokisen, kerhon vetäjän Toivo Koiviston, Jarmo Koskisen, Irja Nevalaisen, Kyllikki Niemen, Kirsti Palosen ja Tuula Roosin valokuvia. Kuvausväline oli järjestelmäkamera mutta useimmiten kännykkä.

Kallion-Vallilan eläkeläisten valokuvakerhon valokuvanäyttely esittelee eläkeläisten elämää eri vuoden aikoina. Kerholaiset ovat kiertäneet kameroineen ja kännyköineen ikäihmisten parissa. Valokuvakerho toimii Kinaporin monipuolisen palvelukeskuksen tiloissa. Kerho on avoin kaikille valokuvauksesta kiinnostuneille eläkeläisille. He kokoontuvat kerran kuussa. Kuvausaihe päätetään yhdessä. Eläkepäiviä -näyttely on valokuvakerhon kolmas yhteisnäyttely. Näyttelyn on kuratoinut valokuvaaja Leena Saraste.

Kuvissa valokuvakerhon vetäjä Toivo Koivisto ja yksi valokuvaajista Kirsti Palonen.

Eleetön, hieno miesääni harmonikkasäestyksellä teki meistä hiljaisia. Uskomattoman kaunista! Juuttui kuin portugalilainen Fado mieleen ja antoi tilaa paneutua laulujen sanoituksiin. Esko Rantanen, haitari ja Olavi Juvonen, laulu.

Saipa miesten tunnin esitys miettimään laulujen sanojen merkitystä ja omia tuntemuksiaan. Eino Leinon Nocturne, Kuubalainen serenadi, Kuolleet lehdet - Feuilles mortes...

Kevätkausi pärähti käyntiin kolmituntisella yhdistetyllä karaoke-discolla. Meillä on tunnetusti hyviä ja innokkaita laulajia, joten ainakin Martti, Paula, Tane, Veli, Tertun ja Pertin duo ja itse juontaja Reima pääsivät lavalle laulamaan ja joukkomme tanssijat tanssimaan.

DJ Elio oli koostanut disco-sikermän, joka sai joukon tanssimaan hulluna lähes puolitoista tuntia Siiri discon kuningattarena. Hiki virtasi ja kunto kesti. Parempaa rentoutumiskeinoa ei voisi keksiä. Tämä oli DJ Elion eka disc jockey keikka 70-vuotiaana, eli ei tiedä milloin meidän kenenkin uusi ura urkenee. Uramuutoksistahan sitä aiemmin on haaveiltu nuoremmassa keski-iässä.

Kiitos myös vuoden alussa ja tilaisuudessa ilmoittautuneille uusille jäsenillemme.

Kaksi linja-autolastillista sorisevia, parhaimpiinsa pukeutuneita jäseniämme starttasi Malmin Työväentalon edestä harmaantuvana iltapäivänä kohti Porvoota ja Kiialan Kartanoa. Juhlapaikka vanha viinatehdas osoittautui viehättäväksi pikkujoulupaikaksi. Porvoon matkailun esitys Kiialan historiasta Adlercreutzeineen ja Edelfelteineen oli kiinnostava. Ruoka ja palvelu oli erinomaista. Hienosti viihdyimme. Antero Ketonen orkestereineen tanssitti. Kansankynttilämme Helvin uudet diskoketjut sädehtivät (eivät vielä kaulassa alla olevassa kuvassa).

Kartanon kummitus iski vasta kotiintulomatkalla: toinen busseista sammahti moottoritien laitaan hetkeksi vai imimmekö kaiken energian bussin sähköjärjestelmistä? Antoi kuitenkin periksi ja jatkoimme matkaa.

Täytyy mainita, että isänpäivän ohjelma oli huippusuoritus esiintyjiltämme. Kuoro lauloi hivelevän kauniisti esim. ensimmäistä kertaa "Keltaiset lehdet". Senioritanssijat ja Vannevalssin esittäjät loistivat. Mirjan tarinat ovat omaa luokkaansa oli sitten kyse "ihmisen elimistön toiminnasta lapsen silmin" tai naiskehon esittelylaulusta yhdessä Sinikka Saarelan kanssa (sanat löytyvät Elämä on laiffii-osiosta). Sketsikerhon Putkatarina Puolassa nauratti: putkasta poislähtemään joutunut miesparka ja ystävättärensä Agnieszka. Tositarina, ja nyt tiedätte, minkälaisia töitä konsuli kussakin maassa joutuu tekemään. Puolalainen poliisikaan ei puhu muuta kun polskaa, vetää suomalaiset miehen äänettömäksi, mutta onneksi Suomessa on konsulijärjestelmä.

Ja kakkukahvit!

Päivä oli kuitenkin miesten, joten kuvia heistä, mm. Pertti Kaarnajärvi, Sigmund Korvanen ja Risto Suitiala, Kuoron miehet ja muita sankareita.

Pässit suuntasivat Eläkeläiset ry:n 60-vuotisjuhlakävelyä kohti Oulunkylää ja ministeri Vuoden isän -valintatilaisuuteen.

Otsakkeen teksti liittyy syntymäpäiväjuhlien juontajan Mr. McVepsän pohdintaan, miten soveliaasti voisi toivottaa onnea 70-, 75-, 80-, 85- ja yli 90-vuotiaille Malmin eläkeläisille.

Emännät olivat jälleen loihtineet kauniin tarjoamuksen ja käsityökerholaiset askarrelleet rintakukkaset. Juhlaväen puhe sorisi sopivaan tapaan eli viihtyivät. Kuoro esiintyi, sketsikerho esitti itsetietoisen eläkeläisen ajokorttidraaman. Takaniityn pelimannit viihdyttivät Reima Tuomisto ja Luigi Pavarotti alias Kalle Karjukoski solisteinaan.

Ottakaa elämä rennosti!

Syntymäpäiväkuvia myös albumissa.

Lokakuun 5. vietettiin Malmin Työväentalon 80-vuotisjuhlia. Tilaisuuden avasi Anna Mikkola. Kansanedustaja Paavo Arhinmäki piti juhlapuheen teemana seuratalojen yhteisöllisyys, Riku Ahola kertoi Malmin Työväentalon historiasta ja Työläislaulajat-kuoro esiintyi. Duo Tulitsa esitti lauluja. Kutsuvierasjoukko nautti soppaa ja kakkua mielihyvällä. Antero Ketosen tanssiorkesteri viihdytti.

Keskiviikkokerhossa 9.10. Kampin seniorikuoro lauloi Helsinki-teemaisia lauluja Leena Postin johdolla. Kuulimme Katupoikien valssia, Neljättä linjaa eteenpäin, Taas kuljen Bulevardilla jne. Kuoron jäsenet kertoivat tarinoita omasta Helsinki-elämästään. Pekka Turunen seilasi silloin ja päätyi 58 vuotta sitten Helsinkiin viimeiseen satamaan: avioliiton satamaan. Aplodit olivat huimat. Kiitos, että lauloitte Malmilla, ydin-Helsingin asujat.

Parit torstain päivätanssit on ehditty tanssia. Hankimme myös boccia- ja curlingvälineistön. Pelejä pelataan maanantaisin sisäpelikerhossa Maikki Vepsän johdolla.

Elle ja Annikki neuvoivat innokkaita rasian tekijöitä Malmitalon 25-vuotispäivillä. Kaunista jälkeä syntyi.

Trubaduuri Veli-Pekka Väisänen kävi meitä ilahduttamassa komealla bassoäänellään ja tarinoillaan. Sopipa sali hyvin myös ooppera-aarian esittämiseen. Jos teillä on tarvetta saada esiintyjä omiin tilaisuuksiinne, hänet löytää 040 5813278. On hänellä omat verkkosivutkin www.veli-pekkavaisanen.net.

Tapulin eläkeläiset ovat olleet mukana useammassa tilaisuudessamme. Tervetuloa Malmille.

Silmää ilahdutti viime keskiviikkokerhoon saapunut Vieno Poutiainen karjalaisväreineen ja omatekoisine kaulakoruineen, asuineen ja laukkuineen.

Historiallinen hetki koitti 11.9.2019 kello 12 Keskiviikkokerhossamme, kun Mirja julisti boccian peluun alkaneeksi. Teuvo Jokiharju Tapanilan eläkkeensaajista opasti meitä. Harjoittelukierroksilla ilo oli selkeästi ilmassa, ja yleisön silmä seurasi tiukkana Malmindonissa. Boccia on kuulapeli, joka kehitettiin 1900-luvun loppupuoliskolla Pohjois-Euroopassa. Boccia jossain määrin muistuttaa perinteisiä eurooppalaisia kuulapelejä, lähinnä petankkia. Peli on varta vasten suunniteltu siten, että se soveltuu niin vammaisille kuin vammattomille.

Peliin ihastuttiin ensi silmäyksellä tai ensi heitoilla. Selviä pelaajatähtiäkin syntyi. Turnauksia odotettavissa. Todistetuksi tuli, että boccian on helppo peli kaiken kuntoisille. Nyt odotellaan isompien turnausten alkua, kun saamme pallot ja muun välineisön hankituksi.

Hangon rintamamuseo, ortodoksinen kirkko, Hangon Casino, Mannerheimin kahvila ja keisarinna Dagmarin lähde olivat kohteitamme tämän kesä Umpimähkäretkellämme. Tosin umpimähkä paljastui jo kuljettajan tervetulolauseessa. Lämpötilan piti olla 11 mutta se olikin 22 C, joten hienot puitteet ja mukava seura. Kiitos Terttu

Hangon Casinolla nähtiin näyttävä hattucatwalk. Hatuilla oli monta tarinaa. Voiton veivät luonnonkukat ja Thaimaan eksotiikka. Voittajien kuvat tässä alhaalla.

Valkovuokot kukkivat ja koristivat äitienpäivän pöytiä. Varhainen kevät ja Malmin Metkojen laulut: Orvokkeja äidille, Sydän äidin ja Laulu kullalle siivittivät tämän vuotista äitien päivää. Puheenjohtajamme Mirja Leppälä juonsi ja lausuipa pari runoakin.

Sketsikerhon Ystäväpalvelu kuvasi oivallisesti ikääntyvien kotihoidon pikaisia kotivisiittejä. Väkeä lappaa ja ruokaa jättää. Ovi tulee pitää avoinna, ettei kipeällä jalalla tarvitse yltyleensä ovella ravata. Sketsikerhon "anoppitytöt" pohdiskelivat, millainen miniä omalle pojalle kelpaisi tai kelpaisiko lainkaan.

"Oi, kuinka on ihana elää ja tuutia lapsenlapsiaan ja kertoa kauniita uniaan..." lausui Hissu Lauri Viidan Alfhild-runoa.

Onnea äideille!

Päivitetty 14.11.2024