TAPANINVAINIO 1742 HATTUJEN SODAN TAISTELU

Tilaisuuden avasi Hannu Salovaara, Tapaninvainion kaupunginosayhdistyksestä. Hän on ollut myös tilaisuuden järjestäjiä.

- Suomen unohdetuin sota - Helsingin tuntemattomin taistelu, Teemu Keskisarja, historioitsija. Teemulta ilmestyi samaisella viikolla kirja Hattujen sota. Hattujen sota oli turha ja verinen sota. Ruotsalaiset tavoittelivat pikemminkin Liivinmaata ja Viron viljavia alueita takaisin. Maa oli huonosti varustautunut, edes Suomen maakarttaa ei oltu tehty ja linnoitukset olivat puolustuksen kannalta väärissä paikoissa ja huonosti varustettuja.

- Venäjän keisarinna Elisabetin manifesti. Kannattaa lukea, se sisältää monia Suomen kannalta myöhemmin toteutuvia asioita.

- Tibertiuksen hartaushetki Ruotsin armeijan sotilaille illalla 10.8.1742 Vantaanjoen rannassa ja avaus tavallisen ihmisen elämään 1700-luvulla, pastori Esko M. Laine, Malmin seurakunta

- Musiikkia - Ruotsin armeijan virsiä hattujen sodassa, Puistolan kirkkokuoro

- Tuomarinkylän rannoilta löytyneitä esineitä. Rahoja, solkia, ammuksia jopa tykin kuulia. Niistä kertoi metallietsinnän harrastaja Jyri Äärilä. Älkää kuitenkaan rynnätkö pelloille metallin etsimen kanssa. Vaaditaan maanomistajan lupa. Historiallisiksi määriteltyihin kohteisiin ei saa mennä kaivelemaan.

- Karoliinit historian elävöittäjinä, Juha Kaukinen, Uudenmaan Karoliinit. Historian elävöittäminen, tässä tapauksessa 1700-luvun, on mielenkiintoinen harrastus. Se vaatii aktiiviselta harrastajalta paljon tutkimusta ja työtä. Evl., evp. oli itse ommellut kuvassa näkyvän asun ja mm. vaimonsa häähameen. Tutustuimme myös hänen kädessään olevan aseen lataukseen, mikä osoittautui monivaiheiseksi ruotsinkielisineen käskyineen.

Yhteenvetona mainittakoon, että hienosti järjestetty tilaisuus. Kaikki esiintyjät olivat priimaluokkaa!

Yksi asia jäi epäselväksi: venäläiset pitivät leiriään Malmin hautausmaan alueella. Esko Vepaä voisi tuoda lisää tietoa tähän asiaan järjestäjille.


ENERGIAKESKUSTELUA KIRJALLISUUSPIIRISSÄ

Anneli Luoti, yhdistyksemme sihteeri ja innokas kirjallisuuden harrastaja, esitteli

Emmi Itärannan Teemestarin kirjan. Emmi käsittelee teoksissaan usein ilmasto- ja ympäristöaiheita, joista virisi mielenkiintoinen ja ajankohtainen energia- ja ympäristönmuutoskeskustelu. Poliittisilla julistuksilla, sodalla on radikaaleja seuraamuksia meidänkin elämäämme. Nyky-yhteiskunnassa elämme globaalissa verkostossa, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Ennakoitavan rajustikin. Anneli, Hely, Maarit, Veli ja Leo poistuimme VPK-talolta aurinkoiseen torstaihin innostuneina keskustelustamme.

Itäranta opiskeli teatterin ja draaman tutkimusta Tampereen yliopistossa ja työskenteli valmistuttuaan muun muassa dramaturgina Yle TV2:lla. Hän on opiskellut luovaa kirjoittamista Kentin yliopistossa. Itärannan esikoisromaani Teemestarin kirja ilmestyi vuonna 2012. Hän kirjoitti teoksen rinnakkain suomeksi ja englanniksi (Memory of Water). Vuonna 2011 Itäranta voitti suomenkielisellä versiolla Teoksen järjestämän scifi- ja fantasiaromaanikilpailun ja sai kustannussopimuksen. Teemestarin kirja palkittiin Kalevi Jäntin palkinnolla vuonna 2012 ja 2013 teos voitti Nuori Aleksis -palkinnon. Keväällä 2014 Memory of Water julkaistiin yhdysvaltalaiskustantaja HarperCollinsin kautta Yhdysvalloissa, Britanniassa ja Australiassa. Se on käännetty myös arabiaksi, espanjaksi, georgiaksi, italiaksi, japaniksi, norjaksi, portugaliksi, ranskaksi, saksaksi, tanskaksi, tšekiksi, turkiksi, unkariksi ja viroksi. Hän on kirjoittanut myös Kudottujen kujien kaupunki ja Kuunpäivän kirjeet.

"Seitsemän viikon ajan olen jokaisena aamuna lakaissut teemajalle vievältä polulta lehdet, jotka ovat pudonneet kivilaatoille, ja neljäkymmentäyhdeksän kertaa olen valikoinut niiden joukosta kourallisen, jonka olen sirotellut takaisin kiville, jotta polku ei näyttäisi liiaksi ihmisen lakaisemalta. Se oli yksi asioita, joissa isä oli aina itsepäinen." Alkaa Teemestarin kirja. Se on klassinen dystopiaromaani, jossa länsimainen hyvinvointiyhteiskunta on romahtanut, armeija ottanut vallan ja luonnonvarat loppumassa. Hyvin ajankohtainen teema.

Tähän yhtäläisyydet genren myydyimpien kirjojen kanssa sitten loppuvatkin.

Itäranta ei kirjoita Nälkäpeli-sarjan tyyppistä seikkailuväkivaltaa. Sen sijaan hän keskittyy kuvailemaan henkilöhahmojensa mielenliikkeitä ja psykologista selviytymistä vaikeissa olosuhteissa ja eriskummallisissa maailmoissa. Yksi keskeinen teema esikoisteoksessa on japanilainen teeseremonia, mutta suureksi huoleksi kaiken takana hahmottuu tieto ilmastokatastrofista.

MALMIN TORIPÄIVÄSTÄ 20.8. MONENLAISTA HYÖTYÄ

äätimme tyhjentää komerojamme meille turhista esineistä. Paljon kertyi tavaraa myytäväksi yhdistyksemme hyväksi. Loput veimme FIDAan. Kiitos Riitta, Raili, Terttu, Pirjo ja Maarit - iloiset myyjämme. Kiitos tavaran lahjoittajille.

Viereemme saimme Pasilan POLIISIN, siitäkös virkeä yhteistyö syntyi.

Torilla vieraili myös lukuisia eläkeläisiä, joille kerroimme Malmin eläkeläisten toiminnasta ja syksyn tarjonnosta. Tervetuloa uusiksi jäseniksi!


ITÄ-UUDELLAMAALLA UMPIMÄHKÄSSÄ 20.7.2022

Ihastuttava kesäilma vallitsi koko Loviisa-retkemme ajan. Vierailimme aluksi Strömfrosin ruukilla, jossa Virginie af Forselles otti meidät vastaan Ruotsinpyhtään kirkkoon johtavalla sillalla. Virginie oli alunperin Tukholmasta, jossa tutustui mieheensä ja muutti Pyhtäälle. Mies kuitenkin kuoli 31-vuotiaana, minkä jälkeen toimelias Virginie otti ruukin johtaakseen. Strömforssin ruukilla on ollut monta omistajaa. Nykyisellään tuotantolaitteet on museoitu. Alueelta löytyy lukuisia kauppoja ja ravintoloita, B&B-majoitus sekä vapaa-ajan aktiviteetteja. Kirkon alttaritaulu on itsensä Helen Scherjbeckin maalaama, aivan ylimmän osa on maalannut Maria Wik. 1743 Turun rauhassa Pyhtää jakautui kahteen osaan: Ruotsinpyhtää jäi Ruotsi-Suomen puolelle ja itäinen osa tuli osaksi Venäjää.

Ruukilta matka jatkui Loviisan keskustaan, ja bussiin astui uusi opas kylpylän roiskottaja Fiina. Hän kertoi Jean Sibeliuksesta, jonka patsaspää löytyy kirkon lähellä olevasta pikkupuistosta. Loviisa oli Jeanin isän kotikaupunki, ja nuorelle Jeanille syntyikin erityinen side kaupunkiin. Läheisyydessä on kaupungin ensimmäisen pormestarina

Vehkalahden raatimiehen poika Jacob Forsell rakensi ensimmäisen talon uuteen rajakaupunkiin Degerbyhyn eli Loviisaan. Kasvavan Loviisan pitkäaikaisena pormestarina Forsell onnistui hankkimaan kaupungille valtiolta taloudellisia etuja. Hänelle myönnettiin kauppaneuvoksen arvonimi ja hänet korotettiin aatelisarvoon nimellä af Forselles.

Vilkasliikenteisen tien yli Loviisan kirkkoon, jonka rakentamisessa on käytetty maalinnoituksen tiiliskiviä (jonka rakennustöitä johti muuten Augustin Ehrensvärd. Kirkko edustaa uusgoottilaista tyyliä. Kirkko on rakennettu Georg Theodor Chiewitzin ja Julius Basilierin suunnitelmien mukaan 1863–1865. Loviisan ensimmäinen kirkko oli tuhoutunut kaupungin palossa 1855. Kirkon alttariovaali on myös näkemisen arvoinen.

Lounasta nautittiin Kappelipuiston keskellä idyllisessä Loviisan Kappelissa.

Ravintola Kappelin 150-vuotiseen historiaan mahtuu tunnettuja vieraita ja esiintyjiä. Kappelin historia alkaa 1800-luvun lopun kylpyläkaudelta. Nykyisin Kappeli tunnetaan viikonlopun skonssibrunsseistaan.

Sitten kuskimme Markku ajeli meidät Malmgårdin tilalle ja linnaan. Vierailimme tutustuimme aateliselämään Malmgårdin linnassa, jossa yksityiskohtia meille esitteli kreivi Henrik Creutz. Creutzin aatelissuvun omistuksessa linna on ollut 1600-luvun alusta lähtien. Henrik edustaa 13. sukupolvea ja on johtanut linnan kartanoa vuodesta 2013. Linnan sinänsä on melkoinen nähtävyys esineineen ja kauniine Salomon Wuorion maalaamine katto- ja seinämaalauksineen. Sinne pääsee vain kierroksilla, sillä se toimii läpi vuoden yksityiskotina. Malmgårdin tilaan kuuluu 500 hehtaaria peltoja, joilla viljellään luonnonmukaisesti vehnää, kauraa, ohraa, ruista, rypsiä, spelttiä ja emmervehnää. Panimon tuotteista on tullut suosittuja samoin kuin tilalla kasvatetuista viljoista tehdyistä erilaisista jauhotuotteista. Aivan panimon vieressä kasvoi todella korkeana Virosta tuodun Sanganese-lajikkeen ruista, joka oli lähes puintivalmista.

Viimeisenä vierailimme Ilolan Postimäellä, jossa sijaitsee maamme parhaiten säilyneistä aidoista mäkitupalaisalueista. Postimäki on museoalue joka koostuu kahdeksastatoista pienestä mäkituvasta. Kesällä tupien vieraat kohtaa tupaväki, ja kahvituvassa kahvipannu kiehuu. Alueella on kauppapuoti ja olkimuseo. Kesällä mäellä järjestetään paljon erilaista ohjelmaa, teatteria, konsertteja, lapsille suunnattuja päiviä, kädentaitokursseja ja opastuksia.



KEVÄTKAUTEMME VPK-TALOLLA PÄÄTTI YHDISTETTY ÄITIENPÄIVÄ/KEVÄTJUHLA

Malmin VPK-talon kevätkauden päätös oli kerhoesitystemme juhlaa. Sketsikerho matkusti junassa, jossa tietysti tapahtui kaikenlaista yleisöä huvittavaa. Senioritanssiryhmämme oli päättänyt, jo heille taputetaan, he esittävät neljännenkin tanssin, niin tapahtui. Kuoron stemmat vaan parantuvat ja äänet soivat kauniina.

Takaniityn Pelimannit pääsi soittamaan julkisesti ensi kertaa kahteen vuoteen ja ehti harjoitella vain pariin kertaan. Ryhmään on liittynyt kaksi uutta jäsentä. Soundi oli erinomainen. Reima ja Tane laulusolisteina. Syksyllä tavataan.

Salin täytti äärilleen 80 jäsentämme, mikä kuului melkoisena sorinana. Ei olisi maltettu pysyä millään hiljaa, kun oli niin paljon kavereita paikalla.

Kevään aikana Malmin eläkeläisiin on liittynyt 47 uutta jäsentä.

Kaikille hyvää kesää!

 

MALMIN METKAT - KEVÄTKONSERTTI 27.4.2022

Otsikko

Kuoron edellinen konsertti järjestettiin vuonna 2019 Malmin Työväentalolla. Kolme vuotta on kulunut. Upeaa oli kuulla kuorolaisten laulavan ja kuoron olevan voimissaan. Seitsemän naista ja kuusi miestä. Komeasti laulettu Laulu Saimaalta jäi kirjoittajan mieleen: onhan kanavan laidalla kasvettu ja Prinsessa Armadalla vietetty aikaa. Lilian hanuri soi komeasti hänen säestäessään naiskuoromme laulua. Myös Ukrainaa muistettiin laululla Dnepriltä.

MUSIIKKIKESKIVIIKKO: YHTEISLAULUA JA KARAOKEA

Reima, Risto ja Kata järjestivät meille musiikillisen keskiviikkokerhon. Laitteet pelasivat kuin unelma ja laulu raikui - loppua kohden aina vain innokkaammin. Kata arvuutteli laulujen puuttuvia sanoja. Tietäväisten kuoro vastasi. Laulut ja niiden sanat tunnetaan meillä hyvin.

Hyvän Olon kurssilla Kisiksessä 28.2.-1.3.2022

39 iloinen Malmin eläkeläisten ja Jakomäen Pyryn joukko lähti matkaan aurinkoisella säällä kohti Raaseporissa sijaitsevaa Kisakeskusta. Kisakeskuksen henkilöstö oli organisoinut meille kaksipäiväisen ohjelman, joka sisälsi jokaiselle sopivaa liikuntaa, aivoterveystietoa että viihdettä huumorilla höystettynä. Senioritanssimme, seniorijumppasimme, kokeilimme jousiammuntaa, bocciaa ja curlingia, testasimme uuden terapia-altaan, laitoimme tasapainoaistimme kuin koordinaatiokykymmekin lujille erilaisin suorittein. Jari sai meidät peräti 45 minuutiksi rentoutumaan ison salin lattialle- aivankuin kuorsauskin olisi kuulunut. Lauluillassa paikallinen hanuristiduo soitti ja lauloi taustat. Rantasaunoista useampi uskalsi järveen uimaan.

Toisen päivän kruunasivat joukkuekisat, joissa joutui ryhmäläisten muisti, nokkeluus, etenemis- ja ymmärtämiskyky, tilan hahmottaminen/suunnistus koetukselle. Ratkiriemukasta oli heittää pientä hiekkapussia takamuksen kautta eteenpäin ts. syviä vatsalihaksiakin treenattiin. Naurudesibelit (itselleen ja toisilleen nauraminen) olivat huipussaan. Katsomo oli tarkkaillut mm. etenemis- ja heittotyylejä - heitäkin nauratti. Oranssien joukkue sai opetusta koripallon käsittelystä, jonka avulla ryhmän koriinheittok-osaaminen kasvoi varmaan 1000-prosenttisesti.

Liikunta on hauskaa ja jokainen meistä siihen pystyy! Omia taitojaan ei kannata epäillä eikä kannata sen vuoksi jäädä ryhmän ulkopuolelle.

Aivoterveysluennolla opimme faktaa ja kikkoja, joiden itsekukin voi rauhoittua ja virkistäytyä sekä vahvistaa koordinointikykyään.

Ruoka täytti visuaaliset, maulliset että ikääntyvän ravitsemusvaatimukset.

Muisti- ja tunnejälkiä jäi. Osalle Kisakeskus on tuttu lapsuudesta. Lukuisat lapsi- ja nuorisoryhmät ovat harjoitelleet siellä mm. kesäleireillä. Liikunnanohjaajia on myös koulutettu jo pitkän aikaa.

Päivän uroteon teki kuljettajanne Jommi Ahvala, joka lähti pelastamaan Turusta tulevia Kisiksen vieraita umpimetsästä. Heidän kuskinsa oli lähtenyt liukkaille metsäteille ja ajanut tien pieleen eikä päässyt enää mihinkään. Aluksi ryhmän lokalisaatiokin oli hukassa.

21-25.2. VIIKOLLA TAPAHTUI PALJON.

Kuvat: Terttu Koivunen ja Kari Sujew

Maanantain Bridge-kerho on innostanut Peluri-kerhon pelaajia. Myös uusia jäseniä se on tuonut rinkiin mukaan. Koulutustakin on luvassa.

Jumpat ja tanssi pyörivät täydellä teholla maanantain senioritanssista perjantaitansseihin. Tiistaijumpat, keskiviikon tuolijumppa ja torstain Lavis ovat suosittuja. Liikunta on Malmin eläkeläisten bravuureja.

Niin ovat vaihtuvine ohjelmineen Keskiviikkokerhotkin. Optikko Risto Pyykkönen kertoi meille näköön ja lasien = linssien hankintaan liittyvistä seikoista. Yleisö osallistui aktiivisesti kysymyllä.

Moneksi-kerhoissa torstaisin Laviksen jälkeen on myös vaihtuva, käytännönlähtöinen ohjelma. 24.2. aiheena oli kännykkä ja sen käyttö. Kiitettävä joukko jäseniämme kokoontui keskustelemaan haasteistaan. Sanottakoon, että kaikilla osanottajilla väline oli viimeisen päälle. Valmis mahdollisuus perustaa Facebook- ja What-s App-tilit, sähköpostiosoite. Applikaatioista eli apeista ovat ladattavissa hyödylliset ohjelmat kuten Maisa, HSL:n liikenneyhteydet ja lippujen osto. Terttu, Irma ja Maarit tekivät vertaisneuvontaa. Tavoitteitakin, henkilökohtaisiakin, asetettiin.

Facebook-tilin kautta pääsee mm. Malmin Eläkeläiset, Eläkeläiset, Helsingin alueen eläkeläiset ja Eläkeläiset liikkuvat ryhmiin. Facebookin kautta näkee myös kulttuuritarjonnan, mitä omalla asuinalueella tapahtuu. Pikku hiljaa oppii. What's App sopii lyhyisiin viesteihin. Se on otettu käyttöön mm. ohjaajille, toistaiseksi virtuaaliselle Runo-ryhmälle sekä LIIKKEELLE! että English Conversation ryhmille nopean viestinnän mahdollistamiseksi.

Eläkeläiset ry. Anna Autio on kirjoittanut sosiaali- ja kulttuuriantropologian gradunsa ikääntyvien mediavälineiden käytöstä. Digitalisaation myötä erilaiset viestintävälineet, teknologiat, sisällöt ja jakeluverkot ovat yhdentyneet ja sekoittuneet toisiinsa, ja sekoittavat tottumattoman ajatuksia. Vuonna 2019 63 %:lla 65–74-vuotiaista ja 27 %:lla 75–89-vuotiaista oli älypuhelin. Nyt luku lienee jo suurempi. Seuraavaksi yleisin laite internetin käyttöön oli kannettava tietokone (66 % suomalaista). 44 % käyttää tablettia. Kannattava tietokone on pöytätietokonetta (31 %) suositumpi.

Torstaina kokoontui ensimmäistä kertaa LIIKKEELLE! -ryhmä Tapanilan Erän keilailuhallissa. Keilailun aloittelijoita ja konkareita, ei haitannut ketään. Keilailu on aika tasa-arvoinen peli. Ryhmän voi koota kuka tahansa teistä: mitä, missä ja milloin ja kuinka paljon maksaa. Tieto Maarit Ahola, joka panee sen sopivaan jakelukanavaan. Se lähtee liikkeelle pienellä joukolla. Ideoita on dartsista, Nuuksion erä-eväsretkeen, sauvakävely- ja pyöräretkiin, Urheilu- ja Musiikkimuseoihin sekä Malmin eläkeläisten tansseihin.

8.2.2022 päästiin aloittamaan kevään toiminta! Huraa!

Liikuntaryhmät ovat Malmin eläkeläisissä erityisen suosittuja - tarjontaa riittää viikon jokaiselle päivälle, myös osallistujia. Senioritanssi, tiistaijumpat, tuolijumppa, lavis, perjantaitanssit. Keilaamista, dartsia, pyörä- ja patikointiretkiä on myös suunnittelun alla LIIKKEELLE!-ryhmässä.

Tiistaijumpilla aloitimme vuoden 2022 Iran johdolla - tulikin tarpeeseen. Sketsikerhokin aloitti 16.2. Ystävänpäivän ohjelman harjoittelun. Keskiviikkokerhossa puheenjohtaja kertoi kevään 2022 toiminnasta. Tuolijumppaajat aloittivat Hissun johdolla. Jäsenemme Kerttu Niemi totesi tuolijumppaan ilmoittautuessaan, että hän todella haluaa päästä kodin seinien ulkopuolelle.

Englannin keskustelukerhon teemana olivat maailman eri uskonnot ja niiden merkitys ja vaikutus kansojen elämään ja ristiriitoihin.

Lavis veti torstaina salin täyteen Ulla Pihl ohjaajanaan. Sali oli tupaten täynnä. Hiki virtasi ja tanssiaskeleet sujuivat. Kukaan ei väsähtänyt ja lupasi tulla seuraavana torstaina. Parasta sitten koronan, kommentoi Hämäläisen Aira. Ilo oli saada myös uusia jäseniä Laviksen myötä.

Kirjallisuuspiirissä torstaina keskusteltiin Katri Valan ja Sally Salmisen elämänkerroista, Mike Pohjolan 1827 (Turun palo) teoksista, lapsuuden kirjastoista ja lukutottumuksista. Hely Rautiainen oli koonnut mittavasti lehtileikkeleitä, ja hän on kirjoittanut tekstejä ja arviointeja itsekin. Riitta Kainulainen oli ottanut mukaansa Rudolf Koivun kertomuksia ja kunnon koulussakin käytetyn kasvioppaan, jonka piirretyistä kuvista tunnistaa kukat paremmin kuin valokuvaoppaista. Kirjallisuuspiiri jatkaa toimintaansa.

2021 Puurojuhlat

Koronatonttu tarkasti runsaahkon osallistujakunnan koronapassit. Tonttuarmeijan työpaja oli asemissa: katsokaas pöytäkoristukset, puuro tuli vikkelästi pöytään, arpajaisvoitot kulkeutuivat voittajille. Sketsiryhmän mainio Joulumuori yritti irrottautua perinteisestä roolistaan, vain ne, jotka olivat paikalla, tietävät, onnistuiko hän? Tanssiryhmä Malmin Mainiot Mimmit esiintyi pitkästä aikaa. Kuoromme oli jouluisasti äänessä. Eläkeläiset ry:n Runo Podcastistakin tuttu Soile Kaarnajärvi lausui veljensä Pertti Oksmannin hänelle valitsemia runoja.

PIKKUJOULUT RAVINTOLA BACKAKSESSA

Palon torjuntaharjoituksia Malmin VPK-talolla

Onni toimia VPK-talolla. Olemme saaneet useamman tunnin verran opetusta Vapaapalokuntien toiminnasta, asumisturvallisuudesta, konkreettista oppia alkusammuttamisesta ja rasvapalon taltuttamisesta. Kouluttajana Sari Tuuri-Salonen.

Villamaalausta Moneksi-kerhossa

Moneksi-kerhossa kokeilimme Annikki Kolin opastuksella villamaalausta. Kuvassa Irma Pinolan työ. Eri värisiä villahaituvia voi ostaa askartelukaupoista. Jokaisella teistä on kotona kehyksiä, joissa on lasi päällä. Villahaituvat asetellaan joko kehyksen kokoiselle ohuelle pahville tai kankaalle. Kehyksen lasi pitää maalauksen paikallaan. Tulos on kuin taitava vesivärimaalaus. Marraskuussa on ollut loistavia vaaleanpunaisia auringonnousuja, hyvä malli esim. kuvan kaltaiselle maalaukselle.

Huovutustekniikalla teimme myös joulukorttikuvioita. Tarvitset huovutusvillaa, huovutusneulan ja palan vaahtomuovia sekä esim. piparkakkumuotin. Muotti vaahtomuovipalalle ja sopiva määrä huovutusvillaa muottiin ja huovutusneulalla pistelemään. Kuvion liimaat joulukorttipohjalle.

Minä rakastan sinua aina, olet poika tai ukkomies

Isän päivää juhlittiin omin ohjelmin ja kakkukahvein. Ylistettiin niin miehiä kuin naisiakin. Malmin Metkat naiset lauloivat viehkeästi serenadin miehille. Esko Vepsä kertoi Stadin paikan nimiin vaikuttaineista ja rakentamiseen osallistuneista naisista. Naiset Stadia byggaamassa. Me-too -asiakin nostettiin esille Sketsikerhomme mainiossa pienoisnäytelmässä.

Edelliseen jatkoksi Pertti Korhosen mietelmiä Isänpäivänä ja Itsenäisyyspäivästäkin.

Näiden juhlapäivien aikaan, jolloin isiä muistetaan, tuli oma isäni mieleeni tuolla pilven reunalla. Hän täyttäisi nyt viattomien lasten päivänä 110 vuotta. Mitä hän miettisi tämän päivän elämänmenosta? Hän varmaan muistelisi raskasta sotareissuansa. Olisi kiitollinen, että omien lasten ei ole tarvinnut sotia. Hän varmaan muistelisi raskasta työsarkaansa, kun synkkään korpeen rintamamiestilaansa raivasi ja torppansa rakensi. Hän varmaan olisi onnellinen, että kaikki 10 lasta ovat vielä elossa, joista jo viides lähipäivinä ylittää 70 vuoden ikäpaalun. Niistä 46:sta lastenlasten ja lastenlastenlapsista ja lähiaikoina syntyvistä. Hän olisi kiitollinen, että suku jatkaa isänmaamme rakentamista. Kyyneleet hänelle tulisi yhdestä liian aikaisin pois nukkuneesta lapsenlapsenlapsesta. Jotenkin minä yhdistän isän ajatukset tähän päivään, kun hän usein totesi tyhjää rahapussiaan katsellessaan: "Ei voi ottaa, täytyy lainata". Samalla hän marssi paikalliseen Osuuspankkiin vekseli kourassa, ja taas oli suurella lapsikatraalla ruokaa ja vaatteita. Mitä me opimme tästä? Taas hänen toteamuksensa. " "Raha ei lopu jos tekijät eivät kuole". HYVÄÄ ISÄN - JA Itsenäisyyspäivää

TUPA TÄYNNÄ JUHLINNAN KOHTEITA

Tasavuosien juhlinta oli saanut jäsenemme liikkeelle. Jorma Kataja (95) on serkkunsa Helvi Järvisen kanssa yläkuvassa. Jorma on ammatiltaan merimies ja lukikin meille tarinansa, millaisille matkoille satamakäynneillä voi joutua. Malmin eläkeläisiin hän on perustanut runokerhon sekä kirjoittanut useamman kirjan eläkkeelle jäätyään. Uusimmalle hän hakee julkaisijaa. Kirjat ovat lainattavissa.

Kerttu Niemi jakoi pitkän elämän ohjeita eli miten päivä aloitetaan: aivojumppaa, sormijumppaa jne. Kerttu on ohjannut meillä jumppaa ja tehnyt paljon muuta.

Sanottakoon vielä, että jäsenemme OSAAVAT: upea juhlapöytäkattaus, kuoro, runonlausujat, sketsikerhon esitykset ja mainio juontaja.

Lisää kuvia valokuva-albumissa.

VPK-oppia keskiviikkokerhossa

Malmin eläkeläiset ry:n toimintapaikka on Malmin VPK-talo. Sari Tuuri-Salonen, Malmin vapaapalokunnan jäsen työpaikkanaan Uudenmaan pelastusliitto, kertoi meille vapaapalokuntatoiminnasta. Malmin VPK on perustettu 1909. Suomessa on kaikkiaan 700 vapaapalokuntaa, Helsingissä 15. VPK:ta kutsutaan myös uudella termillä sopimuspalokunta.

Malmin VPK:lla on myös varhaisnuoriso- (6-10-vuotiaat), nuorisotoimintaa (10-18-vuotiaat). Toiminta on ilmaista, ja jonoa riittää. Nuori saa koulutuksen ja varusteet. Lisäksi sillä on naisosasto ja toiminta jakautuu tukiosastoon ja hälytysosastoon. Hälytysosasto on hälytysvalmiudessa.

Tilaisuudessa sovimme, että Saru tulee torstain Moneksi-kerhossa kertomaan kodin turvallisuudesta. Luvassa työryhmätyötä.

A. KIVEN PÄIVÄNÄ OMAA OHJELMAA

A. Kivi (alias Esko Vepsä) omassa persoonassaan esitti vaikuttavasti ja mieleenjäävästi oman elämänkertansa. Opimme suomalaisen romaani- ja näytelmäkirjallisuuden synnyn ja palkitsemisen. Vuonna 1860 Kivi voitti Kullervo-näytelmällä Suomalaisen Kirjllisuuden Seurassa järjestetyn kilpailun. Nummisuutarit sai vuonna 1865 valtionpalkinnon. Ensimmäinen suomenkielinen teatterinäytäntö oli Porissa, jossa Kaarlo Bergbomin ohjaamana suomenkielinen teatteriryhmä, Suomalainen Teatteri eli nykyinen Suomen Kansallisteatteri, aloitti toimintansa.

UUDESTI SYNTYMINEN - PÄÄSTIIN PELAAMAAN BINGOA

44 Malmin eläkeläistä oli paikalla, kun päästiin aloittamaan tämän vuoden ensimmäinen Keskiviikkokerho bingoa pelaten, Kettusen Hissu bingoemäntänä. Hiioppia ja bingoa huudeltiin ahkerasti, ja palkintoja tuotiin pöytiin. Puhetta olisi riittänyt, ellei bingoemäntä olisi pyytänyt olemaan hiljempaa, koska numerotkin piti kuulla.

KUVIA KESÄTAPAHTUMISTAMME 2021

KESÄKUISELLA PÄIVÄKAHVILLA 15.6

Kahviteltiin lähes neljänkymmenen henkilön voimin Malmitalon takaisessa puistossa. Osa kuorosta oli paikalla ja johdatteli yhteislaulua tuulisessä mutta aurinkoisessa säässä. Suomen Elviskin osui paikalle ja lauloi Love me tender -kappaleen. Keikka oli yllätys hänelle itselleenkin.

Vietimme myös hiljaisen hetken edellisen matkavastaavamme Maila Vennon poismenon vuoksi

Jatketaan samassa paikassa samoissa merkeissä elokuun puolessa välissä. Tästä ilmoitetaan myöhemmin.


TULISTELTIIN, ONGITTIIN

Kaupunki on rakentanut Vantaanjoen rantaan Pukinmäen rantapuistoon tulistelupaikan sekä ongintalaiturin. Niitä kävimme testaamassa Kevätriehassamme 25.5. Meillä oli hienot mato-onget, mutta jostakin syystä kala ei syönyt. Liekö syynä Vantaanjoen samea vesi, josta kalat eivät erottaneet kastematojamme vai oliko virtaus liian kova? Joku uskalsi laittaa madon koukkuun ja joku taas onkia.

Ennakoitiin olematon kalasaalis varaamalla ja paistamalla riittävä määrä makkaroita. Luonto oli keväinen: voikukat ja tuomet kukkivat. Hanuristi soitti, ja uudistunut mieskuoromme lauleli sävelmiä.

Kevätjumppaajia 27 Pukinmäen nurmikoilla

Kuva: Terttu Koivunen

TOUKOKUUN VIHREÄT IHMEET


Kolme kävelijäryhmää (29 henkilöä) lähti liikkeelle työväentalon edestä. Ensimmäinen ryhmä päätyi Hissun vetämänä Ala-Malmin torille ja kävi Baguetessa kahvittelemassa. Toinen ryhmä lähti Tertun johdolla kohti Tuomarinkylän kartanon pihapiiriä ja tutustui sen nähtävyyksiin. Kolmas ryhmä eteni vauhdikkaasti Sinikan ja Airan johdolla Haltialaan virvokkeille. Sille kävelymatkaa tuli 10 km ja aikaa meni 2 tuntia 45 minuuttia. Tehoryhmä, joka mittasi askeleita. Itsellä oli 16.200 askelta kotiin tullessa.

Vuoden ensimmäinen todellinen lämmin kevätpäivä. Tuntui, että matkamme aikana maasto vihertyi koko ajan.

Klikkaa tästä kirjoittaaksesi tekstiä

Ystävämme Lohja Spassa

Koivusen Terttu kertoi, että ohjelmaa on ollut joka päivälle paljon ja ilmat ovat suosineet. On kävelty mm. seniorikylään sekä Karjalohjan keskustassa, bongattu Halosen Tarjan kesämökki ja kuuluisa Unkan baari, kuunneltu luentoja rentoutuksesta, venyttelystä. Käytetty kylpylän palveluja, Saatu tietoiskuja terveydestä. Huomisen huumori-iltaa odotellaan. On syöty hyvin (ihanaa kun joku muu tekee) ja paistettu tikkupullaa. Musikanttimme ovat viihdyttäneet osallistujakuntaa.

Matkalla olevat ovat miettineet ja ideoineet myös syksyn toimintaa. Erityisesti monipuolista liikuntaa ja kotikaupunkiin tutustumisretkiä kaivataan. Ilmeni, että monelta liikunta on jäänyt vähälle. Keskusteluseuraa on kaivattu. Torstain Moneksi-kerhoon halutaan eri-aiheisia työpajoja. Älykännykän, padin tai läppärin monipuolinen käyttö on useammalta hakusessa. Korona-aika on osoittanut, miten tärkeitä digitaaliset taidot ovat kaikille.

Lohja Spa sijaitsee kauniilla paikalla Lohjajärven rannalla. Mukana oli 39 Malmin eläkeläistä. Loma on tuettu nk. Solarisloma. Perjantaina ollaan tulossa jo takaisin. Tunnettu fakta on, että loma kuluu vikkelästi.

Tässä kuvia lomalaisistamme mm. Koivusen Tertun kuvaamina.

Riemukas laskiaistapaaminen 16.2.2021

Meitä Malmin eläkeläisiä kokoontui laskiaistiistain tapaamiseen 41 Pukinmäen matonpesupaikalle. Ensin paikka piti kuitenkin luoda lumesta: reipas lumenluontiryhmä Leo, Reima ja Terttu, Maarit, Hissu, Esko ja Reijo olivat varustautuneet kolilla ja lumilapioilla hyvissä ajoin. Lunta on paljon tänä talvena.

Hissu veti keppijumppaa, Terttu teki osan ryhmästä kanssa reippaan kävelyn lähimaastossa. Reima ja Terttu olivat tuoneet makkaragrillin paikalle. Talo tarjosi makkarat. Kahvi myös maistui.

Pilvitaivaskin muuttui kirkkaan aurinkoiseksi, mikä näkyy myös kuvissa.

Moni oli todella kaivannut ystävien tapaamista. Jatkamme maaliskuussa Pukinmäen uuden tulistelupaikan alueella.

Posket punottaa ja mieli on iloinen. Kiva, että jaksoitte tulla. Aunekin rollaattorilla.


ISÄNPÄIVÄ KIRVOITTI NAISTEN KIELET

Isiä, pappoja, isoisiä juhlittiin kuoron naisten serenaadein, Paulan runoin ja pienoisnäytelmin. Riitta tarinoi, kuinka suomalaisen miehen habitus ja oleminen on rajussa muutoksessa. Sukulaisrouvatkin lähestyvät miesparkoja sukujuhlissa kädet levällään ja hymyssä suin. Rautatieaseman Kivimiehet ovat hiljaa katoavan järeän ja jähmeän suomalaismiehen muistomerkki. Hissu sai miehet kuin naisetkin poimimaan kukkia ja sitomaan kukkia tuolitanssilla. Jähmeydestä ei jälkeäkään.

Taiteilija ja isä Kansa esiintyi ja pakeni muusansa kanssa vaivihkaa etuovesta - no comments - ei haastatteluja enää. Me muut kuitenkin nautimme isänpäiväkahvit.

YHTEISLAULUA

Uuden talon tekniikka oli vielä haussa ja laulun sanoja ei saatu heijastettua valkokankaalle. Himolaulajat ovat laulajia, joille sanat muistuivat mieleen ilman kirjoitettua tekstiäkin. Raimo Kinnunen säesti ja ohjasi laulua.

MUUTTO VPK-talolle

Töitä tehtiin molemmissa päissä pitkälti etukäteen. Mukana tavaroiden sorttauksessa ja pakkauksessa oli koko joukko jäseniämme. Muuttopäivänä 29.10. tavarat kannettiin Niemen autoon ja saatiin kuin saatiinkin mahtumaan uuteen toimipaikkaamme VPK-talolle. Lämmin kiitos ahkeralle työväelle! 3.11. aloitetaan tiistaijumpalla. Käykääpä katsomassa uutta viikko-ohjelmaa.

KUINKA VIIMEISTÄ PÄIVÄÄ MALMIN TYÖVÄENTALOLLA JUHLITTIIN

Tämän erikoisen vuoden päivänsankarimme täyttivät 70, 75, 80, 85, 90 ja 95 vuotta. Lämpimästi kaikille mukana olleille ja niille, jotka ette päässeet mukaan. Kiitos Eeville ja Pertille runoista, Mirja lausui ne. Pertin runo löytyy Koronan aikaan palstalta.

Lilia Melnikova on johtanut kuoroa 20 vuotta eli vuodesta 2000. Keväällä piti järjestää kolmen kuoron konsertti, mutta se jäi pitämättä. Kiitokset ja lämpimät onnittelut Lilialle.

Reino Bäckström (laulu) ja Kyösti Suokas (viulu) ilahduttivat laulullaan. Myös kuoromme Malmin Metkat lauloi useamman laulun sankareillemme.

Kuitenkin olo oli monella haikea, koska tämä oli viimeinen päivämme Malmin Työväentalolla. 61 vuotta täällä oltiin, esiinnyttiin, pidettiin kerhoja, tehtiin talkoita, investoitiin, pidettiin kalustoa yllä. Monta eläkeläissukupolvea ehti talolla viettää aikaa.


MALMIN HAUTAUSMAA TYÖVÄEN KOKOONTUMISPAIKKANA JA KALMISTONA

Malmin hautausmaa perustettiin kaupungin ulkopuolelle köyhälistön hautauspaikaksi. Hietaniemen hautausmaalle ei mahtunut enää, kertoi paikallishistorian oiva asiantuntija Esko Vepsä. Seurakuntien ostama Malmin nummi oli entinen sotilaiden harjoituskenttä ja leiriytymispaikka. Malmin hautausmaa vihittiin käyttöön 1894, ja hautaaminen alkoi helmikuussa 1895. Sen sisälle jäävä yksityinen Åbergin hautausmaa ehdittiin perustaa jo 1892.

Rautatie kulki Malmin läpi ja asemalta levittäytyi pistoraiteita useampaan suuntaan, myös hautausmaan omalle seisakkeelle. Itse hautausmaa oli tällöin vielä rakennusvaiheessa. Entinen asemarakennus sijaitsee nyt Malmin hautausmaalla. Vainajat ja saattoväkikin kuljetettiin junilla Vallilan asemalta. Pääosa heistä oli Kallion-Sörnäisten alueelta. Ruumishuone sijaitsi Harjussa. Koskelan sairaalasta ja työlaitoksesta vedettiin myös kapearaiteinen rata Oulunkylän asemalle.

Pappia ei välttämättä tarvittu eikä haluttu, vainajat saatettiin hautaan laumasiunauksella. 1918 taistelleet vainajat haudattiin ensin Mäntymäelle nykyisen Olympiastadionin kupeeseen, mutta siirrettiin myöhemmin Malmin hautausmaalle. Siirron ja vainajien muistona on Aarre Aaltosen veistämä patsasmonumentti.

20-30-luvuilla hautajaisista muodostui työväen aktiivisia tapahtumia isoine saattajajoukkoineen. Vainajalle pidetyt puheet olivat poliittisia, haudalla puhumistahan ei oltu kielletty.

Talvi- ja jatkosodan jälkeen Malmille on haudattu 500 sankarivainajaa. Kaikilla samanlaiset puuristit taustasta riippumatta. Luotiin yhtenäistä Suomea.

Malmin siunauskappeli vuodelta 1923 on arkkitehti Selim A. Lindqvistin suunnittelema.

Hautausmaalla on löytänyt hautapaikkansa moni tunnettu suomalainen henkilö. Hautausmaan toimistosta saa luettelon heidän hautapaikoistaan, ja voi lähteä kävelyretkelle hautausmaalle.

Kuvia Helsingistä ja Malmin hautausmaasta voit katsella

Malmin hautausmaa on Suomen suurin. Hautausmaalla voi tehdä myös virtuaalikierroksen.

Keskiviikkokerho teki retken Helsingin syntysijoille

Kuvassa Kustaa Vaasan ensimmäisen nuorena kuolleen vaimon patsas Vanhankaupunginlahden rannalla. Kuva Esko Aki.

Teksti: Maikki Vepsä

Kuulaana syksyisenä päivänä kokoonnuimme Vanhaankaupunkiin, jossa perehdyimme Esko Vepsän opastamana Helsingin syntyhistorian eri vaiheisiin. Kuulimme, kuinka kaupunki rakennettiin oikeastaan väärään paikkaan. Kuningas Kustaa Vaasa määräsiyä kaupungin rakennettavaksi vuonna 1548 Santahaminaan.

Nimeksikin piti tulla Sandhamsborgh. Paikalliset viskaalit kuitenkin Erik Flemmingin johdolla päättivät rakentaa sen Vantaan suuhun. Kaupungin nimi otettiin koskesta, joka oli Helsingefors, Helsingin pitäjän mukaan niin kuin joenkin nimi tuolloin oli (Helsingeå)

Vantaan suulla kaupunki elää kituutti 90 vuotta pysyen varsin vähäisenä, parhaimmillaan noin 500 asukasta. 1640-luvulla kaupungin muuttaessa Kruunuhakaan asukkaita oli vain 227 henkeä. Asiaa ei auttanut sekään, että Porvoo, Tammisaari, Ulvila ja Rauma saivat luovuttaa merkittävän osan väestöstään Helsinkiin. He eivät viihtyneet paikalla, joka sijaitsi matalan lahden pohjukassa ja jäätyi aikaisin sekä vapautui myöhään jäistä. Purjehduskausi jäi siis lyhyeksi. Kustaa II Adolf yritti pönkittää Helsingin asemaa 1616 kutsumalla säädyt maapäiville Helsinkiin, mutta ei sekään auttanut.


1640-luvulla kaupungin asukkaat sitten muuttivat uuteen kaupunkiin, joka oli perustettu Vironniemelle ja toivat mukanaan talot ja tavarat sekä myös kaupungin nimen. Vanhaan Helsinkiin jäi vain raunioituva kirkko ja Hospitaali joiksikin vuosiksi. Uudessa paikassa kaupunki kasvoi lähes 2000 asukkaaseen, kun Ruotsista määrättiin kauppiaita ja
käsityöläisiä muuttamaan sinne. Samalla suomenkieliset kauppiaat palasivat
takaisin Raumalle ja Ulvilaan.

MONEKSI JAKAUDUTTIIN LOKAKUUN ENSIMMÄISELLÄ VIIKOLLA

Jumpan ohjaajamme, monien voittoisien tanssi- ja voimistelukoreografioiden tekijä ja runoryhmän vetäjämme Eevi Kaasinen täytti 90 vuotta. Toivomme näkevämme Eevin syntymäpäiväjuhlillamme 28.10.2020.

Tiistaina siivosimme Riitan ja Ellen kanssa kakkoskerroksen käsityö- ja askartelumateriaaliemme varastoja. Muistelimme, mistä mikin oli sinne kulkeutunut. Tiistaijumpan alkutreenin jälkeen oli kiva juosta portaita ylös ja alas ja kiikutella mustia jätesäkkejä Fidan kierrätyspisteeseen ja jäteastioihin. No miksi? Muutamme Malmin Työväentalolta Malmin VPK:n tiloihin. Hyvä siivota paikkoja sitä ennen.

Kuorokin kävi läpi vuosien kuluessa kertyneitä nuottivarastoja keskiviikkobingon takana näyttämön verhojen suojissa. Bingoilijat huusivat hiiop ja bingo. Palkintoja riitti. Pelurimme olivat linnoittautuneet kahvilan nurkkaan jo aamukymmeneltä. Peli jatkui kello 13 jälkeen. Englannin keskustelukerhon teemana oli media ja sen vaikutukset elämäämme. Seuraavalla kerralla keskustellaan kirjoista moderaattori Riitan johdolla.

MONEKSI on muuten uusi torstaikerhomme. Kerho aloittaa 5.11. kello 10-14 VPK:n talolla. Käytössämme on koko sali. Sinne mahtuvat pelurit ja pelaajat, käsityön tekijät kuin digioppejakin haluavat. Kokkaustakin on luvassa ja muutakin kiinnostavaa. Sama tila, useita ryhmiä. Voit tuoda ideasi yhdestä työpajasta tai useamman torstain kestävästä.

ROSKAA! ROSKAAKO?

Vantaan Energian roskapoliisi kertoi meille jätteiden lajittelusta ja jatkokäytöstä. Jätteemme muuttuvat energiaksi ja sähköksi, selluloosa-, metalli- ja lasiteollisuuden materiaaliksi.

Säästämme yhteiskunnan ja omaa rahaamme lajittelemalla asianmukaisesti. Esim. metalli ei kuulu sekajätteisiin, vaan sulaessaan polttiuunissa noin 1000 asteessa valuu uunin rakenteisiin ja jämähtää siihen. Kaikki metalli metallin keräykseen.

Lasista sen sijaan vain lasipakkaukset on syytä tiputtaa lasinkeräysastiaan. Ei lasiset astiat, ikkunalasi, peililasi ym. - ne kuuluvat sekajätteisiin. Eri paikkakunnilla on erilaisia sääntöjä jätteiden lajittelusta syynä paikkakunnan/alueen mahdollisuudet kierrättää jätettä.

Biojätettä viedään liian usein sekajätteeseen. 1/3 sekajätteestä on orgaanista ainesta, joka vaatii enemmän energiaa palaakseen ja tietää lisäkustannuksia.

Me suomalaiset olemme mestareita pullojen ja tölkkien palautuksessa, mutta heikkoja muiden jätteiden lajittelussa. MUISTA, että SÄÄSTÄT, kun lajittelet.

Kuinka monta litistettyä maitotölkkiä saat mahtumaan yhteen maitotölkkiin? Ennätys on 17 tölkkiä.

Osallistun jatkossakin eläkeläisretkille

Viikko Estonia Spa hotellissa vierähti nopeasti. Matkaan lähdettiin 8.3. iloisin mielin ja odotuksin. Kotiinpaluu 14.3. sujuikin dramaattisen Malmin eläkeläisten toimintaankin vaikuttavan koronavirustiedon varjossa: kerhojen, tapahtumien peruutuksia toinen toisensa jälkeen.

Mutta ei eletä vielä nykypäivää ja tulevaisuutta, vaan palataan Pärnun viikolle. Menomatkalla ruusutettiin päivän sankari, kansainvälisenä naisten päivänä syntynyt Leo 70 (matkoilla) ja aikaisemmin samalla viikolla 89-vuotiseksi varttunut suoraryhtinen neito Kerttu.

Personoituja hoitoja magneettihoidosta, hierontaan ja allasjumppaan, nautiskelua männyn tuoksuisessa kylvyssä ikään kuin Helga-neiti tai Helge-herra, Latvian puolella rajakaupassa vierailu, tanssia joka ilta, terveellistä ruokaa ja jumppaa aamuisin kello 8. Varhain liikkeellä oli runsaasti valkokylpytakkisia vieraita.

Osaamme tanssia, nauraa ja pitää hauskaa. Samaan aikaan paikalla olleet HKL:laisetkin ilahduttivat soitollaan ja laulullaan, mukanaan meidän Helena ja Tane. Minä ja Irma osallistumme torstaitansseihin, kun he seuraavan kerran tahdittavat tanssejamme.

Pitkiä keskusteluja, vitsien kerrontaa, kävelyä Pärnun kaduilla ja rannoilla, nähtävyyksissä ja shoppaillenkin. Illan rientoihin lähes jokainen nainen saapui uusissa asusteissa.

Joukkomme kevytjalkaisimmat, ihanat Heikki ja Raija, pistivät polkaksi ja jenkaksi tai ihan miksi tanssiksi vaan omin kuvioin täydennettynä. Kiitos Heikki humpan palauttamisesta mieleeni. Veli ja Anna-Liisa, Seija ja Simo, Tuula ja Jouko, herrasmiestanssittaja Leo - taitavia askelianne oli hauskaa tarkkailla.

Tervetuliaisillassa alkuun totiset, puheita odottavat ihmiset saatiin keskustelemaan pistämällä pystyyn parikeskustelut. Ei aikaakaan, kun äänen sorina täytti salin. Tietoja ja kokemuksia vaihdettiin. Tutustuttiin, niin ettei sorakaikuja kuulunut koko matkalla.

KARAOKEilta oli aivan huikea: Tane, Reima, Terttu meikäläisiä. Tsingis Khan, Laivat, laivat... ja muut klassikot saivat meidät tanssimaan ihan hulluna. Terttu kävi ehdottamassa naisille sopivia tansseja = rokkia, twistiä, jiveä jne. (ylempänä Tertun mainio kuva)

Uudelleen, toivottavasti ohitamme koronakauden nopeasti.

Kuvia tässä ja kuva-albumissa vähän kerrallaan.

Kiitos teille kaikille Pärnun matkalaisille!!!! Meillä on mahtava yhteishenki - toisista pidetään huolta.

Kalevalapäivää juhlien

Jos teillä on lastenlapsia, niin tutustuttakaa heidät Kalevalan tarinoihin. Näinkin modernissa ja lapsille sopivassa muodossa Kalevalan hahmot ja tarinan kulun voi lukea ja näyttää

Kalevalan päivä 28. helmikuuta on myös suomalaisen kulttuurin päivä, ja päivän kunniaksi Suomen lippu liehuu. Meidän Keskiviikkokerhomme vähän varasti ajassa. Väinämöisen elämän haasteisiin tutustuimme sketsikerhon avulla. Voi Väinämöisparkaa, vaikea oli naimatie. Äidit näissä asioissa eivät ehkä ole parhaita neuvonantajia - mikset seurannut sydäntäsi?

Äänisen aalloissa: Petroskoissa/Petrozavoskissa, Syvärillä ja Kizhissä vierailtiin Eskon Vepsän kuvatarinan avulla. Upeita puurakentamisen mestariteoksia nuo Kizhin saaren kirkot ovat.

Ponteva Seitsemän miehen voima, Kalevalan kankahilla, Metsämiehen laulu päivään ja tilanteeseen sopivina kaikuivat kuoromme laulamina.

Malmitalon aulagalleriaan yhdeksän valokuvaajaystäväämme Kallio-Vallilan eläkeläisistä on ripustanut ELÄKEPÄIVIÄ valokuvanäyttelyn 28.1 – 14.2.2020. Mukana on Mirja Arajärven, Martin Holmin, Lauri Jokisen, kerhon vetäjän Toivo Koiviston, Jarmo Koskisen, Irja Nevalaisen, Kyllikki Niemen, Kirsti Palosen ja Tuula Roosin valokuvia. Kuvausväline oli järjestelmäkamera mutta useimmiten kännykkä.

Kallion-Vallilan eläkeläisten valokuvakerhon valokuvanäyttely esittelee eläkeläisten elämää eri vuoden aikoina. Kerholaiset ovat kiertäneet kameroineen ja kännyköineen ikäihmisten parissa. Valokuvakerho toimii Kinaporin monipuolisen palvelukeskuksen tiloissa. Kerho on avoin kaikille valokuvauksesta kiinnostuneille eläkeläisille. He kokoontuvat kerran kuussa. Kuvausaihe päätetään yhdessä. Eläkepäiviä -näyttely on valokuvakerhon kolmas yhteisnäyttely. Näyttelyn on kuratoinut valokuvaaja Leena Saraste.

Kuvissa valokuvakerhon vetäjä Toivo Koivisto ja yksi valokuvaajista Kirsti Palonen.

Valokuvanäyttelyn AVAJAISET pidettiin 30.1.2020 Malmitalon aulassa yhteistyössä Malmin eläkeläisten kanssa. Kurvin ja nyttemmin Malmin Kundi Esko Vepsä taustoitti valokuvia slangisävytteisesti stoorillaan Kallio-Vallila-Malmi-akselilla. Kallio-Vallilalaiset kertoivat valokuvakerhostaan ja kuvien taustoista.

Sulle laulan neiti, kesäheinä...

Eleetön, hieno miesääni harmonikkasäestyksellä teki meistä hiljaisia. Uskomattoman kaunista! Juuttui kuin portugalilainen Fado mieleen ja antoi tilaa paneutua laulujen sanoituksiin. Esko Rantanen, haitari ja Olavi Juvonen, laulu.

Saipa miesten tunnin esitys miettimään laulujen sanojen merkitystä ja omia tuntemuksiaan. Eino Leinon Nocturne, Kuubalainen serenadi, Kuolleet lehdet - Feuilles mortes...

Sulle laulan neiti, kesäheinä,
sydämeni suuri hiljaisuus,
uskontoni, soipa säveleinä,
tammenlehvä-seppel vehryt, uus.
En ma enää aja virvatulta,
onpa kädessäni onnen kulta;
pienentyy mun ympär' elon piiri;
aika seisoo, nukkuu tuuliviiri;
edessäni hämäräinen tie
tuntemattomahan tupaan vie.



Mirja Leppälä ja Sinikka Saarela esittivät seuraavan laulun Isänpäiväjuhlassa 13.11.2019. Sävel on Talikkalan markkinoilla. Laulun tekijä on tuntematon. Laulun sanoja on muokattu tilanteeseen sopivaksi. Talikkala oli yksi Viipurin vanhoista suomalaisista kaupunginosista, joka liitettiin kaupunkiin vuonna 1924. Talikkalan talvimarkkinat olivat tunnettu tapahtuma aikanaan.
MEILLE TULI RYPPY RAKKAUTEEN

ILO SILMISTÄ MELKEIN KUOLI, KUN EI NÄMÄ MALMIN KOMIAT POJAT (KUN EI TÄMÄN KYLÄN KOMIAT POJAT) MEISTÄ NYT ENÄÄ HUOLI.

KATSOKAAS MEITÄ NYT TARKASTI

MEILLÄ NAISELLINEN ON KROPPA, TULISET ON MEILLÄ TUNTEHET JA ÄLLIÄ TÄYNNÄ KOPPA.

KAIKKI ME KÄYTÄMME REKSOONAA JA ON PARIISIN MUOTIA YLLÄ, JA JOS SE ON KIINNI VALUUTASTA, NIIN SITÄKIN LÖYTYY KYLLÄ.

OLLAAN ME KÄYTY ULKOMAILLA JA KIELET ON HALLINNASSA, VIIME VUONNA OLTIIN RUOTSISSA, TÄLLÄ VIIKOLLA TALLINNASSA.

TÄSSÄ OISI ERIKOISTARJONNASSA FIKSUNLAISET NAISET, MEHEVÄT, KYPSÄT JA HERKULLISET JA LEMPEHEN TAIPUVAISET.

OSOITE ON MEILLÄ ENTINEN JA TIETÄKIN AUTOT KULKEE, EIKÄ ME MUISTETA JOKA ILTA OVIAMME SÄPPIIN SULKEE.

JOS EI ONNETAR TÄLLÄKÄÄN KERTAA TÄLLAISIA TYTTÖJÄ SUOSI, OLKAAPA POJAT VARUILLANNE, ENSI VUOSI ON KARKAUSVUOSI

Me lauloimme, me tanssimme 20-luvun alkuun

Kevätkausi pärähti käyntiin kolmituntisella yhdistetyllä karaoke-discolla. Meillä on tunnetusti hyviä ja innokkaita laulajia, joten ainakin Martti, Paula, Tane, Veli, Tertun ja Pertin duo ja itse juontaja Reima pääsivät lavalle laulamaan ja joukkomme tanssijat tanssimaan.

DJ Elio oli koostanut disco-sikermän, joka sai joukon tanssimaan hulluna lähes puolitoista tuntia Siiri discon kuningattarena. Hiki virtasi ja kunto kesti. Parempaa rentoutumiskeinoa ei voisi keksiä. Tämä oli DJ Elion eka disc jockey keikka 70-vuotiaana, eli ei tiedä milloin meidän kenenkin uusi ura urkenee. Uramuutoksistahan sitä aiemmin on haaveiltu nuoremmassa keski-iässä.

Kiitos myös vuoden alussa ja tilaisuudessa ilmoittautuneille uusille jäsenillemme.

Puurojuhlilla 2019

Ensimmäisenä puurojuhlapaikalla vastaantuli talon eteen parkeerattu Joulupukin ajoneuvo. Joulupukkia ei näkynyt, eikä tullut kysyttyä lukuisilta tontuilta, olivatko saaneet sen lainaksi. Juhlan valtaväri oli muutenkin jouluisen punainen, oli joukkoon eksynyt muutama sininen jääkuningatarkin.

Seniori- ja kansantanssijamme liikkuivat niin sutjakasti, että kamera ei pystynyt seuraamaan. Kuoro lauloi joululauluja (Havaijillakin) ja sai ihmiset keinumaan. Eskon kertomus lapsuuden joulutavoista Stadissa ja kasvisten viljelystä "pellolta pöytään" logistiikasta sporalla kertoo, että ajat ovat "hitusen verran" muuttuneet. Karjalaissyntyinen Mirja esitti raumlaisse Heli Laaksosen tarinan joulupatjasta, joka on joulunajan keskeinen oleskelupaikka. Sketsikerho oli tehnyt viimeisen päälle näyttämölavastuksen. Esko kiipeili ylälavasteissa (kukaan muu ei talossa uskallakaan) ja Risto vietteli luppoaikaa työaikana ja nukahtelikin. Takataskun eli Etutassun lapset hieman jännittivät esitystään verhojen takana, kuvaajatontun piti käydä kurkkaamassa kulissien taakse.

Puuroa, kahvia ja pipareita tarjoilivat supervikkelät keittiötontut (ne, jotka tulivat kuvan mopolla).

Lisää kuvia voi katsoa albumista Puurojuhlat 2019 ensi vuoden puurojuhlia odotellessa.

Hilpeitä naamoja ja tanssin huisketta Kiialan kartanossa


Kaksi linja-autolastillista sorisevia, parhaimpiinsa pukeutuneita jäseniämme starttasi Malmin Työväentalon edestä harmaantuvana iltapäivänä kohti Porvoota ja Kiialan Kartanoa. Juhlapaikka vanha viinatehdas osoittautui viehättäväksi pikkujoulupaikaksi. Porvoon matkailun esitys Kiialan historiasta Adlercreutzeineen ja Edelfelteineen oli kiinnostava. Ruoka ja palvelu oli erinomaista. Hienosti viihdyimme. Antero Ketonen orkestereineen tanssitti. Kansankynttilämme Helvin uudet diskoketjut sädehtivät (eivät vielä kaulassa alla olevassa kuvassa).

Kartanon kummitus iski vasta kotiintulomatkalla: toinen busseista sammahti moottoritien laitaan hetkeksi vai imimmekö kaiken energian bussin sähköjärjestelmistä? Antoi kuitenkin periksi ja jatkoimme matkaa.


Isänpäivää juhlittiin 13.11.2019

Täytyy mainita, että isänpäivän ohjelma oli huippusuoritus esiintyjiltämme. Kuoro lauloi hivelevän kauniisti esim. ensimmäistä kertaa "Keltaiset lehdet". Senioritanssijat ja Vannevalssin esittäjät loistivat. Mirjan tarinat ovat omaa luokkaansa oli sitten kyse "ihmisen elimistön toiminnasta lapsen silmin" tai naiskehon esittelylaulusta yhdessä Sinikka Saarelan kanssa (sanat löytyvät Elämä on laiffii-osiosta). Sketsikerhon Putkatarina Puolassa nauratti: putkasta poislähtemään joutunut miesparka ja ystävättärensä Agnieszka. Tositarina, ja nyt tiedätte, minkälaisia töitä konsuli kussakin maassa joutuu tekemään. Puolalainen poliisikaan ei puhu muuta kun polskaa, vetää suomalaiset miehen äänettömäksi, mutta onneksi Suomessa on konsulijärjestelmä.

Ja kakkukahvit!

Päivä oli kuitenkin miesten, joten kuvia heistä, mm. Pertti Kaarnajärvi, Sigmund Korvanen ja Risto Suitiala, Kuoron miehet ja muita sankareita.

Kävelypässit Malmin Työväentalolla

Tiesittekö, että Suomessa pässeilläkin on nimet: Pekka, Heimo, Antti, Pertti, Aaro, Hannu, Toivo... Kävelypässit on ryhmä helsinkiläisiä ja uusmaalaisia ja vähän kauempaakin eläkeläisiä, jotka harrastavat monipuolisesti liikuntaa ja muuta kulttuuria, ovat tehneet jumppavideoita.

Aamulla he olivat Malmin Työväentalolla Malmin eläkeläisten vieraana. Vieraana oli myös sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen, joka sai hyvät pisteet, yhtä vaille maksimin Kävelypässien tekemässä Ikinä-testissä. Malmin eläkeläinen Toivo Berg nimitettiin kävelypässiksi, mikä on tosi harvinainen kunnia.
Kävelypässien lämmittelyjumppa löytyy YouTubesta. Sen tahdissa jumppasimme vauhdilla ja jatkoimme vielä tunnin omalla jumpalla.

Pässit suuntasivat Eläkeläiset ry:n 60-vuotisjuhlakävelyä kohti Oulunkylää ja ministeri Vuoden isän -valintatilaisuuteen.

Nämä pässit ovat nopeita, tässä linkki tämän päivän matkakertomukseen. Sieltä voit lukea myös ministerin puheen sisältöä.

Voikaa pikkuisen paremmin keskimäärin kuin nuo muut

Otsakkeen teksti liittyy syntymäpäiväjuhlien juontajan Mr. McVepsän pohdintaan, miten soveliaasti voisi toivottaa onnea 70-, 75-, 80-, 85- ja yli 90-vuotiaille Malmin eläkeläisille.

Emännät olivat jälleen loihtineet kauniin tarjoamuksen ja käsityökerholaiset askarrelleet rintakukkaset. Juhlaväen puhe sorisi sopivaan tapaan eli viihtyivät. Kuoro esiintyi, sketsikerho esitti itsetietoisen eläkeläisen ajokorttidraaman. Takaniityn pelimannit viihdyttivät Reima Tuomisto ja Luigi Pavarotti alias Kalle Karjukoski solisteinaan.

Ottakaa elämä rennosti!

Syntymäpäiväkuvia myös albumissa.

Klikkaa tästä kirjoittaaksesi tekstiä

Lokakuussa meno sen kun vain jatkuu...

Lokakuun 5. vietettiin Malmin Työväentalon 80-vuotisjuhlia. Tilaisuuden avasi Anna Mikkola. Kansanedustaja Paavo Arhinmäki piti juhlapuheen teemana seuratalojen yhteisöllisyys, Riku Ahola kertoi Malmin Työväentalon historiasta ja Työläislaulajat-kuoro esiintyi. Duo Tulitsa esitti lauluja. Kutsuvierasjoukko nautti soppaa ja kakkua mielihyvällä. Antero Ketosen tanssiorkesteri viihdytti.

Keskiviikkokerhossa 9.10. Kampin seniorikuoro lauloi Helsinki-teemaisia lauluja Leena Postin johdolla. Kuulimme Katupoikien valssia, Neljättä linjaa eteenpäin, Taas kuljen Bulevardilla jne. Kuoron jäsenet kertoivat tarinoita omasta Helsinki-elämästään. Pekka Turunen seilasi silloin ja päätyi 58 vuotta sitten Helsinkiin viimeiseen satamaan: avioliiton satamaan. Aplodit olivat huimat. Kiitos, että lauloitte Malmilla, ydin-Helsingin asujat.

Vauhdikasta menoa syyskuun ensimmäisillä viikoilla

Parit torstain päivätanssit on ehditty tanssia. Hankimme myös boccia- ja curlingvälineistön. Pelejä pelataan maanantaisin sisäpelikerhossa Maikki Vepsän johdolla.

Elle ja Annikki neuvoivat innokkaita rasian tekijöitä Malmitalon 25-vuotispäivillä. Kaunista jälkeä syntyi.

Trubaduuri Veli-Pekka Väisänen kävi meitä ilahduttamassa komealla bassoäänellään ja tarinoillaan. Sopipa sali hyvin myös ooppera-aarian esittämiseen. Jos teillä on tarvetta saada esiintyjä omiin tilaisuuksiinne, hänet löytää 040 5813278. On hänellä omat verkkosivutkin www.veli-pekkavaisanen.net.

Tapulin eläkeläiset ovat olleet mukana useammassa tilaisuudessamme. Tervetuloa Malmille.

Silmää ilahdutti viime keskiviikkokerhoon saapunut Vieno Poutiainen karjalaisväreineen ja omatekoisine kaulakoruineen, asuineen ja laukkuineen.

...kohta ollaan mukana kansallisissa boccia-turnauksissa - uusi kiinnostava laji tulossa valikoimiimme

Historiallinen hetki koitti 11.9.2019 kello 12 Keskiviikkokerhossamme, kun Mirja julisti boccian peluun alkaneeksi. Teuvo Jokiharju Tapanilan eläkkeensaajista opasti meitä. Harjoittelukierroksilla ilo oli selkeästi ilmassa, ja yleisön silmä seurasi tiukkana Malmindonissa. Boccia on kuulapeli, joka kehitettiin 1900-luvun loppupuoliskolla Pohjois-Euroopassa. Boccia jossain määrin muistuttaa perinteisiä eurooppalaisia kuulapelejä, lähinnä petankkia. Peli on varta vasten suunniteltu siten, että se soveltuu niin vammaisille kuin vammattomille.

Peliin ihastuttiin ensi silmäyksellä tai ensi heitoilla. Selviä pelaajatähtiäkin syntyi. Turnauksia odotettavissa. Todistetuksi tuli, että boccian on helppo peli kaiken kuntoisille. Nyt odotellaan isompien turnausten alkua, kun saamme pallot ja muun välineisön hankituksi.

Oi noita hattuja Hangossa

Hangon rintamamuseo, ortodoksinen kirkko, Hangon Casino, Mannerheimin kahvila ja keisarinna Dagmarin lähde olivat kohteitamme tämän kesä Umpimähkäretkellämme. Tosin umpimähkä paljastui jo kuljettajan tervetulolauseessa. Lämpötilan piti olla 11 mutta se olikin 22 C, joten hienot puitteet ja mukava seura. Kiitos Terttu

Hangon Casinolla nähtiin näyttävä hattucatwalk. Hatuilla oli monta tarinaa. Voiton veivät luonnonkukat ja Thaimaan eksotiikka. Voittajien kuvat tässä alhaalla.

Kevätjuhlasta

Kevätjuhlaa vietimme eilen 15.6. iloisissa merkeissä. Erinomaiset esitykset Takataskun lapsien lauluista ja näyttämökarismasta tanssijoiden helmojen heilautuksiin ja hymyihin, Kalaravintola-sketsistä Mirja Leppälän hauskoihin poimintoihin ja kuoron keväisiin lauluihin.

Äitienpäivää juhlimassa vaalean vihreässä keväässä

Valkovuokot kukkivat ja koristivat äitienpäivän pöytiä. Varhainen kevät ja Malmin Metkojen laulut: Orvokkeja äidille, Sydän äidin ja Laulu kullalle siivittivät tämän vuotista äitien päivää. Puheenjohtajamme Mirja Leppälä juonsi ja lausuipa pari runoakin.

Sketsikerhon Ystäväpalvelu kuvasi oivallisesti ikääntyvien kotihoidon pikaisia kotivisiittejä. Väkeä lappaa ja ruokaa jättää. Ovi tulee pitää avoinna, ettei kipeällä jalalla tarvitse yltyleensä ovella ravata. Sketsikerhon "anoppitytöt" pohdiskelivat, millainen miniä omalle pojalle kelpaisi tai kelpaisiko lainkaan.

"Oi, kuinka on ihana elää ja tuutia lapsenlapsiaan ja kertoa kauniita uniaan..." lausui Hissu Lauri Viidan Alfhild-runoa.

Onnea äideille!

TUNNELMA KATOSSA MALMIN METKOJEN KEVÄTKONSERTISSA 24.4.2019

Kuoro lauloi upean kevätkonsertin kesäisenä kevätpäivänä Lilia Melnikovan johdolla. Äänessä oli koko kuoro, ja välillä lauloivat naiset ja miehet erikseen. Kättentaputusta säesti jokunen huutokin. Tunnelma oli hieno. Väkeä oli salin täydeltä runsaat 140.

Ykkösluokan tietoa Keskiviikkokerhoissa

Kevään 2019 aikana me Malmin Eläkeläiset olemme saaneet rautaista tietoa ikääntymisestä, palveluista meille sekä muistisairauksista terveys- ja sosiaalialojen huipuilta Sinikka Vepsältä ja Olli Salinilta.

Syystien palvelukodin asujista suurin osa on muistisairaita, kertoo siellä työskentelevä Sinikka. Joitakin kotona asuvia siellä käy hoidettavana ja virkistymässä, osa on arvioitavana hoitotarpeesta. Hoitoarvioitavien hoitojaksot toistuvat, välillä kotiin ja välillä hoitoon. Kotona yritetään hoitaa kolme viisikin kertaa. Helsingissä on ollut tosi vaikeaa saada ympärivuotista hoitoa. "Kannattaisi karata ulos", jotta saisi pysyvän hoitopaikan, vihjasi Sinikka.

Suomessa arvioidaan tällä hetkellä olevan yli 190 000 muistisairasta henkilöä ja on arvioitu, että muistisairauteen sairastuu Suomessa vuosittain noin 14 500 henkilöä. Valtaosa sairastuneista on yli 80-vuotiaita, mutta myös työikäisistä (35—65-vuotiaista) yli 7000 henkilöllä on todettu etenevä muistisairaus. Pitkäaikaishoidossa olevista vanhuksista kolme neljästä sairastaa muistisairautta.

Monipuolinen aivojen käyttö; liikunta, sudoku, pelit, hyvä seura, kielten opiskelu ja ruokavalio suojelevat ja ehkäisevät ja hidastavat muistisairauksien syntyä. Henkilön genetiikalla on myös merkitystä, Riskitekijöitä ovat omat elintavat, verenpainetauti lisää muistisairauksia, samoin korkea veren kolesterolitaso ja ylipaino.

Muistisairauksia on useampaa tyyppiä. 80 % muistisairaista on Alzheimerin tauti, jossa tapahtuma- ja lähimuisti heikkenee heikentäen toimintakykyä. Alakuloisuus ja epäluuloisuus kuuluvat oirekuvaan. 20 % on verisuonihäiriöisiä. Kankeus, vaihteleva mieliala ja levottomuus iltaa kohden ovat tämän ryhmän käyttäytymispiirteitä. Myös muita tyyppejä on.

Lisää voi lukea

https://www.muistiliitto.fi/fi/etusivu

Olli Salin kertoi meille eloisasti Helsingissä ikääntyville tarjotuista palveluista mukanaan meille jaettavana uunituore Ikääntyneiden palveluopas 2019. Siinä kerrotaan sosiaali-, terveys-, kulttuuripalveluista sekä Kelan etuuksista ja toimeentulotuesta sekä meille suunnatuista neuvontapalveluista, esim. asumisneuvonta. Jollet ollut paikalla, opasta saa Malmitalolta, terveyskeskuksista. Oppaasta löytyvät osoite- ja puhelintiedotkin.

Opimme mm., että ennen kuin hakeudut terveysaseman päivystykseen, soita päivystysapupalveluun puh. 116117 (24/7)

Seniori-infosta saat matalan kynnyksen neuvontaa ja palveluohjausta arjen haasteisiin. 09 310 44 556 (kello 9-15).

Yhdistyksemme, joka vaihtoi nimeään kolmesti, juhli 60 vuottaan

Todettakoon, että Malmin Eläkeläiset Ry. on 60 vuoden kuluessa seurannut aikaansa ja osoittanut voimansa: nimi on vaihtunut kankeahkosta Eläkeläiset Ry:n Malmin osastosta välivaiheen kautta iskeväksi Malmin Eläkeläiset Ry:ksi. Timanttinen sketsikerhomme Esko Vepsän käsikirjoittamana Johtokunta nauratti juhlayleisöä tekemällä päätöksiä; miten meistä on tullut nykyinen ME.

Viime kuukausina on eläkeläisistä ja ikääntyneiden huomioinnista puhuttu ja kirjoitettu roppakaupalla, enimmäkseen harmaassa sävyssä. Nykyisen eläkeläis-/ikääntymispolitiikan haasteet toivat molemmat puhujamme esille: Eläkeläiset Ry:n tervehdyksen tuonut Jan Koskimies että juhlapuhujamme Paavo Arhinmäki.

Kuoromme ja kansantanssiryhmän Virsujen taidokkaat esitykset ja Eevi Kaasisen mieleenpainuvat sanat juhlistivat entisestään tunnelmaa.

Takataskun lapset olivat lähettäneet Malmin mummuille ja papoille verrattoman tervehdyksensä. "Nuttura, naurunuttura mummulla, mummulla, nuttura, naurunuttura ja hymy-hymy-hymy-hymykuoppa"...

Kuten purjehduksessakin antavinta oli matka juhlapäivään. Ylpeänä voi kertoa, miten paljon osaamista ja monitaitoisuutta meissä Malmin Eläkeläisissä on. Rautarouva Seija Voutilainen organisoi huikealla ammattitaidolla tiiminsä kanssa juhlavat tarjottavat ja upean juhlapaikan. Supermies Esko Vepsä juonsi, hoiti AV-tekniikan, kokosi ja käsikirjoitti juhlakavalkaadin, lavasti näyttämön. Ideanikkarimme, suunnittelijamme ja tekijänaisemme Riitta Kainulainen ei ole säästellyt aikaansa niinkuin eivät puheenjohtajamme Mirja Leppäläkään. Parhaimmatkaan roudarit eivät laita paikkoja järjestykseen sellaisella vauhdilla ja laadulla kuin jäsenemme tilaisuuksiemme jälkeen - niin tälläkin kertaa.

Lämmin kiitos kaikille!

Jussi ja Tapsa Työväentalon stagella 20.2.2019

Uusia jäseniä Keskiviikkokerhossa Runebergin ja Saamelaisuuden päivänä

Noin 30 uudelle jäsenelle lähti kutsu tulla tutustumaan Malmin eläkeläisten toimintaan, jota tuntien ohjaajat esittelivät, ja kuoro ja sketsikerho tarjosivat näytteen vahvaa suomalaiskuvaa luoneen Runebergin elinaikaan olisivat olleet iltalehtien toimittajat ruorissa, hän olisi ollut useasti lehtien juorupalstoilla. Tosin perusti hän omankin lehtensä.

TERVETULOA JOUKKOOMME!

Tässä muutama kuva. Jokuset pistivät tanssiksikin kahvilassa. Tuore tulokas Sirpa Hänninen oli ehtinyt jo opetella tietämättömän oppilaan roolinkin sketsikerhossa.

Stadin Ammattiopistolla tasapainoharjoittelussa ja kuvauksissa 7.2.2019

Malmin eläkeläiset oli kutsuttu ikääntyvien liikkuvuuden ja tasapainoharjoittelun koekaniineiksi Stadin Ammattiopistolle. Oppilaat olivat suunnitelleet ja rakentaneet meille useista pisteistä koostuvan liikuntaradan circuit trainingin tyyliin liikunnan opettajansa Kaisa Kellan johdolla. Huomasimme selviytyvämme reippaasti radan haasteista. Kutsuimme heidät vetämään esim. keskiviikon tuolijumppaa. Olemme kiitollisia myös saamastamme hartiahieronnasta. Kiitos teille kaikille tuleville lähihoitajille!

Ahkerat käsityökerholaiset

Tiesittekö, että Käsityökerhomme tuo iloista mieltä monelle jäsenellemme. Tasavuosisyntymäpäivien rintakukissa näkyy sormenjälkemme, jokainen kukka on erilainen. Lahjoiksi, arpajaisvoitoiksi on annettu lukemattomia käsityöteoksiamme. Marraskuussa pidettävissä myyjäisissä vuoden tuotosta on myynnissä myös ulkopuolisille. Käsityökerhomme vetäjältä Elle Heikkiseltä voi tulla kyselemään esim. jos on tarve käsintehdystä lahjasta lapsenlapsille tai aikuisille. Ellen löytää tiistaisin 9.30-12.00 toisen kerroksen kerhohuoneesta.

Kuvan Soile Kaarnajärvi on tuotteliaimpia ja mahtava käsityön tekijä. Hänellä on sylissään vuodenvaihteen työt. Mutta vain osa, kevään ensimmäiseen kerhoon hän tuli mukanaan kassillinen tavaraa: sukkia, myssyjä ym. näiden lelujen lisäksi.

Otamme myös vastaan kaapin pohjille kertyneitä materiaaleja: lankoja, kankaita ym. tykötarpeita, askarteluvälineitä!

Kuva: Maarit Ahola


Tiistaiaamun jumppaajia maaliskuussa 2018

Päivitetty 3.4.2022

Kuvat: Maarit Ahola ja Terttu Koivunen