ISÄNPÄIVÄ KIRVOITTI NAISTEN KIELET

Isiä, pappoja, isoisiä juhlittiin kuoron naisten serenaadein, Paulan runoin ja pienoisnäytelmin. Riitta tarinoi, kuinka suomalaisen miehen habitus ja oleminen on rajussa muutoksessa. Sukulaisrouvatkin lähestyvät miesparkoja sukujuhlissa kädet levällään ja hymyssä suin. Rautatieaseman Kivimiehet ovat hiljaa katoavan järeän ja jähmeän suomalaismiehen muistomerkki. Hissu sai miehet kuin naisetkin poimimaan kukkia ja sitomaan kukkia tuolitanssilla. Jähmeydestä ei jälkeäkään.

Taiteilija ja isä Kansa esiintyi ja pakeni muusansa kanssa vaivihkaa etuovesta - no comments - ei haastatteluja enää. Me muut kuitenkin nautimme isänpäiväkahvit.

YHTEISLAULUA

Uuden talon tekniikka oli vielä haussa ja laulun sanoja ei saatu heijastettua valkokankaalle. Himolaulajat ovat laulajia, joille sanat muistuivat mieleen ilman kirjoitettua tekstiäkin. Raimo Kinnunen säesti ja ohjasi laulua.

MUUTTO VPK-talolle

Töitä tehtiin molemmissa päissä pitkälti etukäteen. Mukana tavaroiden sorttauksessa ja pakkauksessa oli koko joukko jäseniämme. Muuttopäivänä 29.10. tavarat kannettiin Niemen autoon ja saatiin kuin saatiinkin mahtumaan uuteen toimipaikkaamme VPK-talolle. Lämmin kiitos ahkeralle työväelle! 3.11. aloitetaan tiistaijumpalla. Käykääpä katsomassa uutta viikko-ohjelmaa.

KUINKA VIIMEISTÄ PÄIVÄÄ MALMIN TYÖVÄENTALOLLA JUHLITTIIN

Tämän erikoisen vuoden päivänsankarimme täyttivät 70, 75, 80, 85, 90 ja 95 vuotta. Lämpimästi kaikille mukana olleille ja niille, jotka ette päässeet mukaan. Kiitos Eeville ja Pertille runoista, Mirja lausui ne. Pertin runo löytyy Koronan aikaan palstalta.

Lilia Melnikova on johtanut kuoroa 20 vuotta eli vuodesta 2000. Keväällä piti järjestää kolmen kuoron konsertti, mutta se jäi pitämättä. Kiitokset ja lämpimät onnittelut Lilialle.

Reino Bäckström (laulu) ja Kyösti Suokas (viulu) ilahduttivat laulullaan. Myös kuoromme Malmin Metkat lauloi useamman laulun sankareillemme.

Kuitenkin olo oli monella haikea, koska tämä oli viimeinen päivämme Malmin Työväentalolla. 61 vuotta täällä oltiin, esiinnyttiin, pidettiin kerhoja, tehtiin talkoita, investoitiin, pidettiin kalustoa yllä. Monta eläkeläissukupolvea ehti talolla viettää aikaa.


MALMIN HAUTAUSMAA TYÖVÄEN KOKOONTUMISPAIKKANA JA KALMISTONA

Malmin hautausmaa perustettiin kaupungin ulkopuolelle köyhälistön hautauspaikaksi. Hietaniemen hautausmaalle ei mahtunut enää, kertoi paikallishistorian oiva asiantuntija Esko Vepsä. Seurakuntien ostama Malmin nummi oli entinen sotilaiden harjoituskenttä ja leiriytymispaikka. Malmin hautausmaa vihittiin käyttöön 1894, ja hautaaminen alkoi helmikuussa 1895. Sen sisälle jäävä yksityinen Åbergin hautausmaa ehdittiin perustaa jo 1892.

Rautatie kulki Malmin läpi ja asemalta levittäytyi pistoraiteita useampaan suuntaan, myös hautausmaan omalle seisakkeelle. Itse hautausmaa oli tällöin vielä rakennusvaiheessa. Entinen asemarakennus sijaitsee nyt Malmin hautausmaalla. Vainajat ja saattoväkikin kuljetettiin junilla Vallilan asemalta. Pääosa heistä oli Kallion-Sörnäisten alueelta. Ruumishuone sijaitsi Harjussa. Koskelan sairaalasta ja työlaitoksesta vedettiin myös kapearaiteinen rata Oulunkylän asemalle.

Pappia ei välttämättä tarvittu eikä haluttu, vainajat saatettiin hautaan laumasiunauksella. 1918 taistelleet vainajat haudattiin ensin Mäntymäelle nykyisen Olympiastadionin kupeeseen, mutta siirrettiin myöhemmin Malmin hautausmaalle. Siirron ja vainajien muistona on Aarre Aaltosen veistämä patsasmonumentti.

20-30-luvuilla hautajaisista muodostui työväen aktiivisia tapahtumia isoine saattajajoukkoineen. Vainajalle pidetyt puheet olivat poliittisia, haudalla puhumistahan ei oltu kielletty.

Talvi- ja jatkosodan jälkeen Malmille on haudattu 500 sankarivainajaa. Kaikilla samanlaiset puuristit taustasta riippumatta. Luotiin yhtenäistä Suomea.

Malmin siunauskappeli vuodelta 1923 on arkkitehti Selim A. Lindqvistin suunnittelema.

Hautausmaalla on löytänyt hautapaikkansa moni tunnettu suomalainen henkilö. Hautausmaan toimistosta saa luettelon heidän hautapaikoistaan, ja voi lähteä kävelyretkelle hautausmaalle.

Kuvia Helsingistä ja Malmin hautausmaasta voit katsella

Malmin hautausmaa on Suomen suurin. Hautausmaalla voi tehdä myös virtuaalikierroksen.

Keskiviikkokerho teki retken Helsingin syntysijoille

Kuvassa Kustaa Vaasan ensimmäisen nuorena kuolleen vaimon patsas Vanhankaupunginlahden rannalla. Kuva Esko Aki.

Teksti: Maikki Vepsä

Kuulaana syksyisenä päivänä kokoonnuimme Vanhaankaupunkiin, jossa perehdyimme Esko Vepsän opastamana Helsingin syntyhistorian eri vaiheisiin. Kuulimme, kuinka kaupunki rakennettiin oikeastaan väärään paikkaan. Kuningas Kustaa Vaasa määräsiyä kaupungin rakennettavaksi vuonna 1548 Santahaminaan.

Nimeksikin piti tulla Sandhamsborgh. Paikalliset viskaalit kuitenkin Erik Flemmingin johdolla päättivät rakentaa sen Vantaan suuhun. Kaupungin nimi otettiin koskesta, joka oli Helsingefors, Helsingin pitäjän mukaan niin kuin joenkin nimi tuolloin oli (Helsingeå)

Vantaan suulla kaupunki elää kituutti 90 vuotta pysyen varsin vähäisenä, parhaimmillaan noin 500 asukasta. 1640-luvulla kaupungin muuttaessa Kruunuhakaan asukkaita oli vain 227 henkeä. Asiaa ei auttanut sekään, että Porvoo, Tammisaari, Ulvila ja Rauma saivat luovuttaa merkittävän osan väestöstään Helsinkiin. He eivät viihtyneet paikalla, joka sijaitsi matalan lahden pohjukassa ja jäätyi aikaisin sekä vapautui myöhään jäistä. Purjehduskausi jäi siis lyhyeksi. Kustaa II Adolf yritti pönkittää Helsingin asemaa 1616 kutsumalla säädyt maapäiville Helsinkiin, mutta ei sekään auttanut.


1640-luvulla kaupungin asukkaat sitten muuttivat uuteen kaupunkiin, joka oli perustettu Vironniemelle ja toivat mukanaan talot ja tavarat sekä myös kaupungin nimen. Vanhaan Helsinkiin jäi vain raunioituva kirkko ja Hospitaali joiksikin vuosiksi. Uudessa paikassa kaupunki kasvoi lähes 2000 asukkaaseen, kun Ruotsista määrättiin kauppiaita ja
käsityöläisiä muuttamaan sinne. Samalla suomenkieliset kauppiaat palasivat
takaisin Raumalle ja Ulvilaan.

MONEKSI JAKAUDUTTIIN LOKAKUUN ENSIMMÄISELLÄ VIIKOLLA

Jumpan ohjaajamme, monien voittoisien tanssi- ja voimistelukoreografioiden tekijä ja runoryhmän vetäjämme Eevi Kaasinen täytti 90 vuotta. Toivomme näkevämme Eevin syntymäpäiväjuhlillamme 28.10.2020.

Tiistaina siivosimme Riitan ja Ellen kanssa kakkoskerroksen käsityö- ja askartelumateriaaliemme varastoja. Muistelimme, mistä mikin oli sinne kulkeutunut. Tiistaijumpan alkutreenin jälkeen oli kiva juosta portaita ylös ja alas ja kiikutella mustia jätesäkkejä Fidan kierrätyspisteeseen ja jäteastioihin. No miksi? Muutamme Malmin Työväentalolta Malmin VPK:n tiloihin. Hyvä siivota paikkoja sitä ennen.

Kuorokin kävi läpi vuosien kuluessa kertyneitä nuottivarastoja keskiviikkobingon takana näyttämön verhojen suojissa. Bingoilijat huusivat hiiop ja bingo. Palkintoja riitti. Pelurimme olivat linnoittautuneet kahvilan nurkkaan jo aamukymmeneltä. Peli jatkui kello 13 jälkeen. Englannin keskustelukerhon teemana oli media ja sen vaikutukset elämäämme. Seuraavalla kerralla keskustellaan kirjoista moderaattori Riitan johdolla.

MONEKSI on muuten uusi torstaikerhomme. Kerho aloittaa 5.11. kello 10-14 VPK:n talolla. Käytössämme on koko sali. Sinne mahtuvat pelurit ja pelaajat, käsityön tekijät kuin digioppejakin haluavat. Kokkaustakin on luvassa ja muutakin kiinnostavaa. Sama tila, useita ryhmiä. Voit tuoda ideasi yhdestä työpajasta tai useamman torstain kestävästä.

ROSKAA! ROSKAAKO?

Vantaan Energian roskapoliisi kertoi meille jätteiden lajittelusta ja jatkokäytöstä. Jätteemme muuttuvat energiaksi ja sähköksi, selluloosa-, metalli- ja lasiteollisuuden materiaaliksi.

Säästämme yhteiskunnan ja omaa rahaamme lajittelemalla asianmukaisesti. Esim. metalli ei kuulu sekajätteisiin, vaan sulaessaan polttiuunissa noin 1000 asteessa valuu uunin rakenteisiin ja jämähtää siihen. Kaikki metalli metallin keräykseen.

Lasista sen sijaan vain lasipakkaukset on syytä tiputtaa lasinkeräysastiaan. Ei lasiset astiat, ikkunalasi, peililasi ym. - ne kuuluvat sekajätteisiin. Eri paikkakunnilla on erilaisia sääntöjä jätteiden lajittelusta syynä paikkakunnan/alueen mahdollisuudet kierrättää jätettä.

Biojätettä viedään liian usein sekajätteeseen. 1/3 sekajätteestä on orgaanista ainesta, joka vaatii enemmän energiaa palaakseen ja tietää lisäkustannuksia.

Me suomalaiset olemme mestareita pullojen ja tölkkien palautuksessa, mutta heikkoja muiden jätteiden lajittelussa. MUISTA, että SÄÄSTÄT, kun lajittelet.

Kuinka monta litistettyä maitotölkkiä saat mahtumaan yhteen maitotölkkiin? Ennätys on 17 tölkkiä.

MYRSKYN EDELLÄ

Keskiviikkona odoteltiin jo syksyn kovinta myrskyä, muttei se Malmin eläkeläisiä haitannut. Pihalla heitettiin tikkaa ja pelattiin mölkkyä, sisätiloissa curlingia ja korttipelejä.

Makkaranpaiston hoitivat Terttu ja Reima.

 

Bingo!

Nelisenkymmentä innokasta bingoajaa kokoontui Työväentalolle klassisen Keskiviikkokerhon avaukseen. Puolen vuoden koronatauon jälkeen iloinen puheensorina ja kokemusten vaihto täytti eteisen, kahvilan ja salin ovensuunkin. Salissa keskityttiin tiiviisti pelaamiseen. Bingoisäntänä toimi Esko.

Hyvin varustautuneena aloitellaan syksyä

Syyskausi 2020 alkoi puolen vuoden "turvatauon" jälkeen maanantaina 7.9. kurlingia ja bocciaa pelaamalla. Paikalla oli ensin kolme henkilöä, mutta siitä pelurijoukko kasvoi. Puheenjohtajamme ja taloudenhoitajamme olivat käyneet ostoksilla ja olivat varustautuneet tämän syksyn muotiasusteella.

Osallistun jatkossakin eläkeläisretkille

Viikko Estonia Spa hotellissa vierähti nopeasti. Matkaan lähdettiin 8.3. iloisin mielin ja odotuksin. Kotiinpaluu 14.3. sujuikin dramaattisen Malmin eläkeläisten toimintaankin vaikuttavan koronavirustiedon varjossa: kerhojen, tapahtumien peruutuksia toinen toisensa jälkeen.

Mutta ei eletä vielä nykypäivää ja tulevaisuutta, vaan palataan Pärnun viikolle. Menomatkalla ruusutettiin päivän sankari, kansainvälisenä naisten päivänä syntynyt Leo 70 (matkoilla) ja aikaisemmin samalla viikolla 89-vuotiseksi varttunut suoraryhtinen neito Kerttu.

Personoituja hoitoja magneettihoidosta, hierontaan ja allasjumppaan, nautiskelua männyn tuoksuisessa kylvyssä ikään kuin Helga-neiti tai Helge-herra, Latvian puolella rajakaupassa vierailu, tanssia joka ilta, terveellistä ruokaa ja jumppaa aamuisin kello 8. Varhain liikkeellä oli runsaasti valkokylpytakkisia vieraita.

Osaamme tanssia, nauraa ja pitää hauskaa. Samaan aikaan paikalla olleet HKL:laisetkin ilahduttivat soitollaan ja laulullaan, mukanaan meidän Helena ja Tane. Minä ja Irma osallistumme torstaitansseihin, kun he seuraavan kerran tahdittavat tanssejamme.

Pitkiä keskusteluja, vitsien kerrontaa, kävelyä Pärnun kaduilla ja rannoilla, nähtävyyksissä ja shoppaillenkin. Illan rientoihin lähes jokainen nainen saapui uusissa asusteissa.

Joukkomme kevytjalkaisimmat, ihanat Heikki ja Raija, pistivät polkaksi ja jenkaksi tai ihan miksi tanssiksi vaan omin kuvioin täydennettynä. Kiitos Heikki humpan palauttamisesta mieleeni. Veli ja Anna-Liisa, Seija ja Simo, Tuula ja Jouko, herrasmiestanssittaja Leo - taitavia askelianne oli hauskaa tarkkailla.

Tervetuliaisillassa alkuun totiset, puheita odottavat ihmiset saatiin keskustelemaan pistämällä pystyyn parikeskustelut. Ei aikaakaan, kun äänen sorina täytti salin. Tietoja ja kokemuksia vaihdettiin. Tutustuttiin, niin ettei sorakaikuja kuulunut koko matkalla.

KARAOKEilta oli aivan huikea: Tane, Reima, Terttu meikäläisiä. Tsingis Khan, Laivat, laivat... ja muut klassikot saivat meidät tanssimaan ihan hulluna. Terttu kävi ehdottamassa naisille sopivia tansseja = rokkia, twistiä, jiveä jne. (ylempänä Tertun mainio kuva)

Uudelleen, toivottavasti ohitamme koronakauden nopeasti.

Kuvia tässä ja kuva-albumissa vähän kerrallaan.

Kiitos teille kaikille Pärnun matkalaisille!!!! Meillä on mahtava yhteishenki - toisista pidetään huolta.

Kalevalapäivää juhlien

Jos teillä on lastenlapsia, niin tutustuttakaa heidät Kalevalan tarinoihin. Näinkin modernissa ja lapsille sopivassa muodossa Kalevalan hahmot ja tarinan kulun voi lukea ja näyttää

Kalevalan päivä 28. helmikuuta on myös suomalaisen kulttuurin päivä, ja päivän kunniaksi Suomen lippu liehuu. Meidän Keskiviikkokerhomme vähän varasti ajassa. Väinämöisen elämän haasteisiin tutustuimme sketsikerhon avulla. Voi Väinämöisparkaa, vaikea oli naimatie. Äidit näissä asioissa eivät ehkä ole parhaita neuvonantajia - mikset seurannut sydäntäsi?

Äänisen aalloissa: Petroskoissa/Petrozavoskissa, Syvärillä ja Kizhissä vierailtiin Eskon Vepsän kuvatarinan avulla. Upeita puurakentamisen mestariteoksia nuo Kizhin saaren kirkot ovat.

Ponteva Seitsemän miehen voima, Kalevalan kankahilla, Metsämiehen laulu päivään ja tilanteeseen sopivina kaikuivat kuoromme laulamina.

Malmitalon aulagalleriaan yhdeksän valokuvaajaystäväämme Kallio-Vallilan eläkeläisistä on ripustanut ELÄKEPÄIVIÄ valokuvanäyttelyn 28.1 – 14.2.2020. Mukana on Mirja Arajärven, Martin Holmin, Lauri Jokisen, kerhon vetäjän Toivo Koiviston, Jarmo Koskisen, Irja Nevalaisen, Kyllikki Niemen, Kirsti Palosen ja Tuula Roosin valokuvia. Kuvausväline oli järjestelmäkamera mutta useimmiten kännykkä.

Kallion-Vallilan eläkeläisten valokuvakerhon valokuvanäyttely esittelee eläkeläisten elämää eri vuoden aikoina. Kerholaiset ovat kiertäneet kameroineen ja kännyköineen ikäihmisten parissa. Valokuvakerho toimii Kinaporin monipuolisen palvelukeskuksen tiloissa. Kerho on avoin kaikille valokuvauksesta kiinnostuneille eläkeläisille. He kokoontuvat kerran kuussa. Kuvausaihe päätetään yhdessä. Eläkepäiviä -näyttely on valokuvakerhon kolmas yhteisnäyttely. Näyttelyn on kuratoinut valokuvaaja Leena Saraste.

Kuvissa valokuvakerhon vetäjä Toivo Koivisto ja yksi valokuvaajista Kirsti Palonen.

Valokuvanäyttelyn AVAJAISET pidettiin 30.1.2020 Malmitalon aulassa yhteistyössä Malmin eläkeläisten kanssa. Kurvin ja nyttemmin Malmin Kundi Esko Vepsä taustoitti valokuvia slangisävytteisesti stoorillaan Kallio-Vallila-Malmi-akselilla. Kallio-Vallilalaiset kertoivat valokuvakerhostaan ja kuvien taustoista.

Sulle laulan neiti, kesäheinä...

Eleetön, hieno miesääni harmonikkasäestyksellä teki meistä hiljaisia. Uskomattoman kaunista! Juuttui kuin portugalilainen Fado mieleen ja antoi tilaa paneutua laulujen sanoituksiin. Esko Rantanen, haitari ja Olavi Juvonen, laulu.

Saipa miesten tunnin esitys miettimään laulujen sanojen merkitystä ja omia tuntemuksiaan. Eino Leinon Nocturne, Kuubalainen serenadi, Kuolleet lehdet - Feuilles mortes...

Sulle laulan neiti, kesäheinä,
sydämeni suuri hiljaisuus,
uskontoni, soipa säveleinä,
tammenlehvä-seppel vehryt, uus.
En ma enää aja virvatulta,
onpa kädessäni onnen kulta;
pienentyy mun ympär' elon piiri;
aika seisoo, nukkuu tuuliviiri;
edessäni hämäräinen tie
tuntemattomahan tupaan vie.



Mirja Leppälä ja Sinikka Saarela esittivät seuraavan laulun Isänpäiväjuhlassa 13.11.2019. Sävel on Talikkalan markkinoilla. Laulun tekijä on tuntematon. Laulun sanoja on muokattu tilanteeseen sopivaksi. Talikkala oli yksi Viipurin vanhoista suomalaisista kaupunginosista, joka liitettiin kaupunkiin vuonna 1924. Talikkalan talvimarkkinat olivat tunnettu tapahtuma aikanaan.
MEILLE TULI RYPPY RAKKAUTEEN

ILO SILMISTÄ MELKEIN KUOLI, KUN EI NÄMÄ MALMIN KOMIAT POJAT (KUN EI TÄMÄN KYLÄN KOMIAT POJAT) MEISTÄ NYT ENÄÄ HUOLI.

KATSOKAAS MEITÄ NYT TARKASTI

MEILLÄ NAISELLINEN ON KROPPA, TULISET ON MEILLÄ TUNTEHET JA ÄLLIÄ TÄYNNÄ KOPPA.

KAIKKI ME KÄYTÄMME REKSOONAA JA ON PARIISIN MUOTIA YLLÄ, JA JOS SE ON KIINNI VALUUTASTA, NIIN SITÄKIN LÖYTYY KYLLÄ.

OLLAAN ME KÄYTY ULKOMAILLA JA KIELET ON HALLINNASSA, VIIME VUONNA OLTIIN RUOTSISSA, TÄLLÄ VIIKOLLA TALLINNASSA.

TÄSSÄ OISI ERIKOISTARJONNASSA FIKSUNLAISET NAISET, MEHEVÄT, KYPSÄT JA HERKULLISET JA LEMPEHEN TAIPUVAISET.

OSOITE ON MEILLÄ ENTINEN JA TIETÄKIN AUTOT KULKEE, EIKÄ ME MUISTETA JOKA ILTA OVIAMME SÄPPIIN SULKEE.

JOS EI ONNETAR TÄLLÄKÄÄN KERTAA TÄLLAISIA TYTTÖJÄ SUOSI, OLKAAPA POJAT VARUILLANNE, ENSI VUOSI ON KARKAUSVUOSI

Me lauloimme, me tanssimme 20-luvun alkuun

Kevätkausi pärähti käyntiin kolmituntisella yhdistetyllä karaoke-discolla. Meillä on tunnetusti hyviä ja innokkaita laulajia, joten ainakin Martti, Paula, Tane, Veli, Tertun ja Pertin duo ja itse juontaja Reima pääsivät lavalle laulamaan ja joukkomme tanssijat tanssimaan.

DJ Elio oli koostanut disco-sikermän, joka sai joukon tanssimaan hulluna lähes puolitoista tuntia Siiri discon kuningattarena. Hiki virtasi ja kunto kesti. Parempaa rentoutumiskeinoa ei voisi keksiä. Tämä oli DJ Elion eka disc jockey keikka 70-vuotiaana, eli ei tiedä milloin meidän kenenkin uusi ura urkenee. Uramuutoksistahan sitä aiemmin on haaveiltu nuoremmassa keski-iässä.

Kiitos myös vuoden alussa ja tilaisuudessa ilmoittautuneille uusille jäsenillemme.

Puurojuhlilla 2019

Ensimmäisenä puurojuhlapaikalla vastaantuli talon eteen parkeerattu Joulupukin ajoneuvo. Joulupukkia ei näkynyt, eikä tullut kysyttyä lukuisilta tontuilta, olivatko saaneet sen lainaksi. Juhlan valtaväri oli muutenkin jouluisen punainen, oli joukkoon eksynyt muutama sininen jääkuningatarkin.

Seniori- ja kansantanssijamme liikkuivat niin sutjakasti, että kamera ei pystynyt seuraamaan. Kuoro lauloi joululauluja (Havaijillakin) ja sai ihmiset keinumaan. Eskon kertomus lapsuuden joulutavoista Stadissa ja kasvisten viljelystä "pellolta pöytään" logistiikasta sporalla kertoo, että ajat ovat "hitusen verran" muuttuneet. Karjalaissyntyinen Mirja esitti raumlaisse Heli Laaksosen tarinan joulupatjasta, joka on joulunajan keskeinen oleskelupaikka. Sketsikerho oli tehnyt viimeisen päälle näyttämölavastuksen. Esko kiipeili ylälavasteissa (kukaan muu ei talossa uskallakaan) ja Risto vietteli luppoaikaa työaikana ja nukahtelikin. Takataskun eli Etutassun lapset hieman jännittivät esitystään verhojen takana, kuvaajatontun piti käydä kurkkaamassa kulissien taakse.

Puuroa, kahvia ja pipareita tarjoilivat supervikkelät keittiötontut (ne, jotka tulivat kuvan mopolla).

Lisää kuvia voi katsoa albumista Puurojuhlat 2019 ensi vuoden puurojuhlia odotellessa.

Hilpeitä naamoja ja tanssin huisketta Kiialan kartanossa


Kaksi linja-autolastillista sorisevia, parhaimpiinsa pukeutuneita jäseniämme starttasi Malmin Työväentalon edestä harmaantuvana iltapäivänä kohti Porvoota ja Kiialan Kartanoa. Juhlapaikka vanha viinatehdas osoittautui viehättäväksi pikkujoulupaikaksi. Porvoon matkailun esitys Kiialan historiasta Adlercreutzeineen ja Edelfelteineen oli kiinnostava. Ruoka ja palvelu oli erinomaista. Hienosti viihdyimme. Antero Ketonen orkestereineen tanssitti. Kansankynttilämme Helvin uudet diskoketjut sädehtivät (eivät vielä kaulassa alla olevassa kuvassa).

Kartanon kummitus iski vasta kotiintulomatkalla: toinen busseista sammahti moottoritien laitaan hetkeksi vai imimmekö kaiken energian bussin sähköjärjestelmistä? Antoi kuitenkin periksi ja jatkoimme matkaa.


Isänpäivää juhlittiin 13.11.2019

Täytyy mainita, että isänpäivän ohjelma oli huippusuoritus esiintyjiltämme. Kuoro lauloi hivelevän kauniisti esim. ensimmäistä kertaa "Keltaiset lehdet". Senioritanssijat ja Vannevalssin esittäjät loistivat. Mirjan tarinat ovat omaa luokkaansa oli sitten kyse "ihmisen elimistön toiminnasta lapsen silmin" tai naiskehon esittelylaulusta yhdessä Sinikka Saarelan kanssa (sanat löytyvät Elämä on laiffii-osiosta). Sketsikerhon Putkatarina Puolassa nauratti: putkasta poislähtemään joutunut miesparka ja ystävättärensä Agnieszka. Tositarina, ja nyt tiedätte, minkälaisia töitä konsuli kussakin maassa joutuu tekemään. Puolalainen poliisikaan ei puhu muuta kun polskaa, vetää suomalaiset miehen äänettömäksi, mutta onneksi Suomessa on konsulijärjestelmä.

Ja kakkukahvit!

Päivä oli kuitenkin miesten, joten kuvia heistä, mm. Pertti Kaarnajärvi, Sigmund Korvanen ja Risto Suitiala, Kuoron miehet ja muita sankareita.

Kävelypässit Malmin Työväentalolla

Tiesittekö, että Suomessa pässeilläkin on nimet: Pekka, Heimo, Antti, Pertti, Aaro, Hannu, Toivo... Kävelypässit on ryhmä helsinkiläisiä ja uusmaalaisia ja vähän kauempaakin eläkeläisiä, jotka harrastavat monipuolisesti liikuntaa ja muuta kulttuuria, ovat tehneet jumppavideoita.

Aamulla he olivat Malmin Työväentalolla Malmin eläkeläisten vieraana. Vieraana oli myös sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen, joka sai hyvät pisteet, yhtä vaille maksimin Kävelypässien tekemässä Ikinä-testissä. Malmin eläkeläinen Toivo Berg nimitettiin kävelypässiksi, mikä on tosi harvinainen kunnia.
Kävelypässien lämmittelyjumppa löytyy YouTubesta. Sen tahdissa jumppasimme vauhdilla ja jatkoimme vielä tunnin omalla jumpalla.

Pässit suuntasivat Eläkeläiset ry:n 60-vuotisjuhlakävelyä kohti Oulunkylää ja ministeri Vuoden isän -valintatilaisuuteen.

Nämä pässit ovat nopeita, tässä linkki tämän päivän matkakertomukseen. Sieltä voit lukea myös ministerin puheen sisältöä.

Voikaa pikkuisen paremmin keskimäärin kuin nuo muut

Otsakkeen teksti liittyy syntymäpäiväjuhlien juontajan Mr. McVepsän pohdintaan, miten soveliaasti voisi toivottaa onnea 70-, 75-, 80-, 85- ja yli 90-vuotiaille Malmin eläkeläisille.

Emännät olivat jälleen loihtineet kauniin tarjoamuksen ja käsityökerholaiset askarrelleet rintakukkaset. Juhlaväen puhe sorisi sopivaan tapaan eli viihtyivät. Kuoro esiintyi, sketsikerho esitti itsetietoisen eläkeläisen ajokorttidraaman. Takaniityn pelimannit viihdyttivät Reima Tuomisto ja Luigi Pavarotti alias Kalle Karjukoski solisteinaan.

Ottakaa elämä rennosti!

Syntymäpäiväkuvia myös albumissa.

Lokakuussa meno sen kun vain jatkuu...

Lokakuun 5. vietettiin Malmin Työväentalon 80-vuotisjuhlia. Tilaisuuden avasi Anna Mikkola. Kansanedustaja Paavo Arhinmäki piti juhlapuheen teemana seuratalojen yhteisöllisyys, Riku Ahola kertoi Malmin Työväentalon historiasta ja Työläislaulajat-kuoro esiintyi. Duo Tulitsa esitti lauluja. Kutsuvierasjoukko nautti soppaa ja kakkua mielihyvällä. Antero Ketosen tanssiorkesteri viihdytti.

Keskiviikkokerhossa 9.10. Kampin seniorikuoro lauloi Helsinki-teemaisia lauluja Leena Postin johdolla. Kuulimme Katupoikien valssia, Neljättä linjaa eteenpäin, Taas kuljen Bulevardilla jne. Kuoron jäsenet kertoivat tarinoita omasta Helsinki-elämästään. Pekka Turunen seilasi silloin ja päätyi 58 vuotta sitten Helsinkiin viimeiseen satamaan: avioliiton satamaan. Aplodit olivat huimat. Kiitos, että lauloitte Malmilla, ydin-Helsingin asujat.

Vauhdikasta menoa syyskuun ensimmäisillä viikoilla

Parit torstain päivätanssit on ehditty tanssia. Hankimme myös boccia- ja curlingvälineistön. Pelejä pelataan maanantaisin sisäpelikerhossa Maikki Vepsän johdolla.

Elle ja Annikki neuvoivat innokkaita rasian tekijöitä Malmitalon 25-vuotispäivillä. Kaunista jälkeä syntyi.

Trubaduuri Veli-Pekka Väisänen kävi meitä ilahduttamassa komealla bassoäänellään ja tarinoillaan. Sopipa sali hyvin myös ooppera-aarian esittämiseen. Jos teillä on tarvetta saada esiintyjä omiin tilaisuuksiinne, hänet löytää 040 5813278. On hänellä omat verkkosivutkin www.veli-pekkavaisanen.net.

Tapulin eläkeläiset ovat olleet mukana useammassa tilaisuudessamme. Tervetuloa Malmille.

Silmää ilahdutti viime keskiviikkokerhoon saapunut Vieno Poutiainen karjalaisväreineen ja omatekoisine kaulakoruineen, asuineen ja laukkuineen.

...kohta ollaan mukana kansallisissa boccia-turnauksissa - uusi kiinnostava laji tulossa valikoimiimme

Historiallinen hetki koitti 11.9.2019 kello 12 Keskiviikkokerhossamme, kun Mirja julisti boccian peluun alkaneeksi. Teuvo Jokiharju Tapanilan eläkkeensaajista opasti meitä. Harjoittelukierroksilla ilo oli selkeästi ilmassa, ja yleisön silmä seurasi tiukkana Malmindonissa. Boccia on kuulapeli, joka kehitettiin 1900-luvun loppupuoliskolla Pohjois-Euroopassa. Boccia jossain määrin muistuttaa perinteisiä eurooppalaisia kuulapelejä, lähinnä petankkia. Peli on varta vasten suunniteltu siten, että se soveltuu niin vammaisille kuin vammattomille.

Peliin ihastuttiin ensi silmäyksellä tai ensi heitoilla. Selviä pelaajatähtiäkin syntyi. Turnauksia odotettavissa. Todistetuksi tuli, että boccian on helppo peli kaiken kuntoisille. Nyt odotellaan isompien turnausten alkua, kun saamme pallot ja muun välineisön hankituksi.

Oi noita hattuja Hangossa

Hangon rintamamuseo, ortodoksinen kirkko, Hangon Casino, Mannerheimin kahvila ja keisarinna Dagmarin lähde olivat kohteitamme tämän kesä Umpimähkäretkellämme. Tosin umpimähkä paljastui jo kuljettajan tervetulolauseessa. Lämpötilan piti olla 11 mutta se olikin 22 C, joten hienot puitteet ja mukava seura. Kiitos Terttu

Hangon Casinolla nähtiin näyttävä hattucatwalk. Hatuilla oli monta tarinaa. Voiton veivät luonnonkukat ja Thaimaan eksotiikka. Voittajien kuvat tässä alhaalla.

Kevätjuhlasta

Kevätjuhlaa vietimme eilen 15.6. iloisissa merkeissä. Erinomaiset esitykset Takataskun lapsien lauluista ja näyttämökarismasta tanssijoiden helmojen heilautuksiin ja hymyihin, Kalaravintola-sketsistä Mirja Leppälän hauskoihin poimintoihin ja kuoron keväisiin lauluihin.

Äitienpäivää juhlimassa vaalean vihreässä keväässä

Valkovuokot kukkivat ja koristivat äitienpäivän pöytiä. Varhainen kevät ja Malmin Metkojen laulut: Orvokkeja äidille, Sydän äidin ja Laulu kullalle siivittivät tämän vuotista äitien päivää. Puheenjohtajamme Mirja Leppälä juonsi ja lausuipa pari runoakin.

Sketsikerhon Ystäväpalvelu kuvasi oivallisesti ikääntyvien kotihoidon pikaisia kotivisiittejä. Väkeä lappaa ja ruokaa jättää. Ovi tulee pitää avoinna, ettei kipeällä jalalla tarvitse yltyleensä ovella ravata. Sketsikerhon "anoppitytöt" pohdiskelivat, millainen miniä omalle pojalle kelpaisi tai kelpaisiko lainkaan.

"Oi, kuinka on ihana elää ja tuutia lapsenlapsiaan ja kertoa kauniita uniaan..." lausui Hissu Lauri Viidan Alfhild-runoa.

Onnea äideille!

TUNNELMA KATOSSA MALMIN METKOJEN KEVÄTKONSERTISSA 24.4.2019

Kuoro lauloi upean kevätkonsertin kesäisenä kevätpäivänä Lilia Melnikovan johdolla. Äänessä oli koko kuoro, ja välillä lauloivat naiset ja miehet erikseen. Kättentaputusta säesti jokunen huutokin. Tunnelma oli hieno. Väkeä oli salin täydeltä runsaat 140.

Ykkösluokan tietoa Keskiviikkokerhoissa

Kevään 2019 aikana me Malmin Eläkeläiset olemme saaneet rautaista tietoa ikääntymisestä, palveluista meille sekä muistisairauksista terveys- ja sosiaalialojen huipuilta Sinikka Vepsältä ja Olli Salinilta.

Syystien palvelukodin asujista suurin osa on muistisairaita, kertoo siellä työskentelevä Sinikka. Joitakin kotona asuvia siellä käy hoidettavana ja virkistymässä, osa on arvioitavana hoitotarpeesta. Hoitoarvioitavien hoitojaksot toistuvat, välillä kotiin ja välillä hoitoon. Kotona yritetään hoitaa kolme viisikin kertaa. Helsingissä on ollut tosi vaikeaa saada ympärivuotista hoitoa. "Kannattaisi karata ulos", jotta saisi pysyvän hoitopaikan, vihjasi Sinikka.

Suomessa arvioidaan tällä hetkellä olevan yli 190 000 muistisairasta henkilöä ja on arvioitu, että muistisairauteen sairastuu Suomessa vuosittain noin 14 500 henkilöä. Valtaosa sairastuneista on yli 80-vuotiaita, mutta myös työikäisistä (35—65-vuotiaista) yli 7000 henkilöllä on todettu etenevä muistisairaus. Pitkäaikaishoidossa olevista vanhuksista kolme neljästä sairastaa muistisairautta.

Monipuolinen aivojen käyttö; liikunta, sudoku, pelit, hyvä seura, kielten opiskelu ja ruokavalio suojelevat ja ehkäisevät ja hidastavat muistisairauksien syntyä. Henkilön genetiikalla on myös merkitystä, Riskitekijöitä ovat omat elintavat, verenpainetauti lisää muistisairauksia, samoin korkea veren kolesterolitaso ja ylipaino.

Muistisairauksia on useampaa tyyppiä. 80 % muistisairaista on Alzheimerin tauti, jossa tapahtuma- ja lähimuisti heikkenee heikentäen toimintakykyä. Alakuloisuus ja epäluuloisuus kuuluvat oirekuvaan. 20 % on verisuonihäiriöisiä. Kankeus, vaihteleva mieliala ja levottomuus iltaa kohden ovat tämän ryhmän käyttäytymispiirteitä. Myös muita tyyppejä on.

Lisää voi lukea

https://www.muistiliitto.fi/fi/etusivu

Olli Salin kertoi meille eloisasti Helsingissä ikääntyville tarjotuista palveluista mukanaan meille jaettavana uunituore Ikääntyneiden palveluopas 2019. Siinä kerrotaan sosiaali-, terveys-, kulttuuripalveluista sekä Kelan etuuksista ja toimeentulotuesta sekä meille suunnatuista neuvontapalveluista, esim. asumisneuvonta. Jollet ollut paikalla, opasta saa Malmitalolta, terveyskeskuksista. Oppaasta löytyvät osoite- ja puhelintiedotkin.

Opimme mm., että ennen kuin hakeudut terveysaseman päivystykseen, soita päivystysapupalveluun puh. 116117 (24/7)

Seniori-infosta saat matalan kynnyksen neuvontaa ja palveluohjausta arjen haasteisiin. 09 310 44 556 (kello 9-15).

Yhdistyksemme, joka vaihtoi nimeään kolmesti, juhli 60 vuottaan

Todettakoon, että Malmin Eläkeläiset Ry. on 60 vuoden kuluessa seurannut aikaansa ja osoittanut voimansa: nimi on vaihtunut kankeahkosta Eläkeläiset Ry:n Malmin osastosta välivaiheen kautta iskeväksi Malmin Eläkeläiset Ry:ksi. Timanttinen sketsikerhomme Esko Vepsän käsikirjoittamana Johtokunta nauratti juhlayleisöä tekemällä päätöksiä; miten meistä on tullut nykyinen ME.

Viime kuukausina on eläkeläisistä ja ikääntyneiden huomioinnista puhuttu ja kirjoitettu roppakaupalla, enimmäkseen harmaassa sävyssä. Nykyisen eläkeläis-/ikääntymispolitiikan haasteet toivat molemmat puhujamme esille: Eläkeläiset Ry:n tervehdyksen tuonut Jan Koskimies että juhlapuhujamme Paavo Arhinmäki.

Kuoromme ja kansantanssiryhmän Virsujen taidokkaat esitykset ja Eevi Kaasisen mieleenpainuvat sanat juhlistivat entisestään tunnelmaa.

Takataskun lapset olivat lähettäneet Malmin mummuille ja papoille verrattoman tervehdyksensä. "Nuttura, naurunuttura mummulla, mummulla, nuttura, naurunuttura ja hymy-hymy-hymy-hymykuoppa"...

Kuten purjehduksessakin antavinta oli matka juhlapäivään. Ylpeänä voi kertoa, miten paljon osaamista ja monitaitoisuutta meissä Malmin Eläkeläisissä on. Rautarouva Seija Voutilainen organisoi huikealla ammattitaidolla tiiminsä kanssa juhlavat tarjottavat ja upean juhlapaikan. Supermies Esko Vepsä juonsi, hoiti AV-tekniikan, kokosi ja käsikirjoitti juhlakavalkaadin, lavasti näyttämön. Ideanikkarimme, suunnittelijamme ja tekijänaisemme Riitta Kainulainen ei ole säästellyt aikaansa niinkuin eivät puheenjohtajamme Mirja Leppäläkään. Parhaimmatkaan roudarit eivät laita paikkoja järjestykseen sellaisella vauhdilla ja laadulla kuin jäsenemme tilaisuuksiemme jälkeen - niin tälläkin kertaa.

Lämmin kiitos kaikille!

Jussi ja Tapsa Työväentalon stagella 20.2.2019

Uusia jäseniä Keskiviikkokerhossa Runebergin ja Saamelaisuuden päivänä

Noin 30 uudelle jäsenelle lähti kutsu tulla tutustumaan Malmin eläkeläisten toimintaan, jota tuntien ohjaajat esittelivät, ja kuoro ja sketsikerho tarjosivat näytteen vahvaa suomalaiskuvaa luoneen Runebergin elinaikaan olisivat olleet iltalehtien toimittajat ruorissa, hän olisi ollut useasti lehtien juorupalstoilla. Tosin perusti hän omankin lehtensä.

TERVETULOA JOUKKOOMME!

Tässä muutama kuva. Jokuset pistivät tanssiksikin kahvilassa. Tuore tulokas Sirpa Hänninen oli ehtinyt jo opetella tietämättömän oppilaan roolinkin sketsikerhossa.

Stadin Ammattiopistolla tasapainoharjoittelussa ja kuvauksissa 7.2.2019

Malmin eläkeläiset oli kutsuttu ikääntyvien liikkuvuuden ja tasapainoharjoittelun koekaniineiksi Stadin Ammattiopistolle. Oppilaat olivat suunnitelleet ja rakentaneet meille useista pisteistä koostuvan liikuntaradan circuit trainingin tyyliin liikunnan opettajansa Kaisa Kellan johdolla. Huomasimme selviytyvämme reippaasti radan haasteista. Kutsuimme heidät vetämään esim. keskiviikon tuolijumppaa. Olemme kiitollisia myös saamastamme hartiahieronnasta. Kiitos teille kaikille tuleville lähihoitajille!

Ahkerat käsityökerholaiset

Tiesittekö, että Käsityökerhomme tuo iloista mieltä monelle jäsenellemme. Tasavuosisyntymäpäivien rintakukissa näkyy sormenjälkemme, jokainen kukka on erilainen. Lahjoiksi, arpajaisvoitoiksi on annettu lukemattomia käsityöteoksiamme. Marraskuussa pidettävissä myyjäisissä vuoden tuotosta on myynnissä myös ulkopuolisille. Käsityökerhomme vetäjältä Elle Heikkiseltä voi tulla kyselemään esim. jos on tarve käsintehdystä lahjasta lapsenlapsille tai aikuisille. Ellen löytää tiistaisin 9.30-12.00 toisen kerroksen kerhohuoneesta.

Kuvan Soile Kaarnajärvi on tuotteliaimpia ja mahtava käsityön tekijä. Hänellä on sylissään vuodenvaihteen työt. Mutta vain osa, kevään ensimmäiseen kerhoon hän tuli mukanaan kassillinen tavaraa: sukkia, myssyjä ym. näiden lelujen lisäksi.

Otamme myös vastaan kaapin pohjille kertyneitä materiaaleja: lankoja, kankaita ym. tykötarpeita, askarteluvälineitä!

Kuva: Maarit Ahola

Peluri- eli ystäväkerholaiset

Kokoontuvat torstaisin kello 11 alkaen Syystien Palvelukeskuksessa toisessa kerroksessa. Kuvissa Anja Luttinen, Elvi Iivonen, Helvi Virtanen, Inga Backman sekä Arvo Harinen.


Tiistaiaamun jumppaajia maaliskuussa 2018

Päivitetty 21.10.2020

Kuvat: Maarit Ahola, ellei toisin mainita