Eläkeläisasiaa
Tälle sivulta voit lukea tietoa ja uutisia mm. eläkeläispoliittista, hyvinvointiin ym. liittyvistä asioista.
Kestävää terveyttä ruoasta – Kansalliset ravitsemussuositukset 2024, Mikko Sinisalo
Ravitsemussuositusten tavoitteena on edistää kansanterveyttä ja hyvinvointia sekä vähentää ruokavalintojen ympäristövaikutuksia. Suositukset pohjautuvat uusimpaan tieteelliseen näyttöön ja niissä yhdistyvät terveys- ja kestävyystavoitteet. Ruokavalioiden tulee olla monipuolisia, vaihtelevia, kohtuullisia ja nautittavia.
Ravitsemussuositusten keskeiset periaatteet
1. Kasvipainotteisuus: Lisää täysjyväviljan, kasvisten, marjojen, hedelmien ja palkokasvien osuutta.
2. Rasvojen laatu: Suosi tyydyttymättömiä rasvoja (esim. kasviöljyt, pähkinät, kala) ja vältä tyydyttyneitä rasvoja.
3. Suolan ja sokerin vähentäminen: Rajoita suolaa ja vapaiden sokereiden käyttöä.
4. Ympäristövaikutusten huomiointi: Ruoan tuotanto ja kulutus tulisi suunnata kohti kestävämpiä käytäntöjä.
Käytännön ohjeita
· Ruokailurytmi ja ateriat: Päivän energia tulisi jakaa tasaisesti pää- ja välipaloille.
· Suositeltavat ruokaryhmät: Kasvikset, marjat, hedelmät, täysjyväviljat, pähkinät ja palkokasvit ovat ruokavalion perusta. Kalan käyttöä suositellaan vähintään kaksi kertaa viikossa, ja punaisen lihan kulutusta tulee vähentää.
Ajankohtaiset haasteet
Vaikka suomalaiset ovat lisänneet kasvisten ja hedelmien kulutusta, kuidun saanti on edelleen alhainen, ja suolan sekä tyydyttyneen rasvan käyttö ylittävät suositukset. Lisäksi ruokaympäristön tarjonnalla on suuri vaikutus ruokavalintoihin.
Ravitsemussuositukset 2024 – Kuinka syödä terveellisesti?
1. Kasvikset, marjat ja hedelmät
o Syö päivittäin 500 – 800 g kasviksia, marjoja ja hedelmiä. Puolet määristä tulisi olla kypsentämättömiä.
2. Viljavalmisteet
o Suosi täysjyväviljaa, kuten täysjyväleipää, -pastaa ja -riisiä. Viljavalmisteiden tulisi kattaa noin 25 % päivän energiantarpeesta.
3. Proteiinin lähteet
o Suosi kasviproteiineja (palkokasvit, pähkinät, siemenet) ja kalaa.
o Rajoita punaisen lihan ja prosessoitujen lihatuotteiden kulutusta. Syö lihaa korkeintaan 350 g viikossa.
4. Rasvat
o Valitse tyydyttymättömiä rasvoja sisältäviä tuotteita, kuten kasviöljyjä, pähkinöitä ja kalaa.
o Vältä tyydyttyneitä rasvoja, kuten voita ja kermaa, sekä trooppisia öljyjä (esim. kookos- ja palmuöljy).
5. Maitotuotteet ja kananmunat
o Käytä kohtuudella vähärasvaisia ja makeuttamattomia maitotuotteita.
o Kananmunia voi syödä osana monipuolista ruokavaliota.
6. Sokeri ja suola
o Rajoita lisätyn sokerin käyttöä. Suosi luonnostaan makeita vaihtoehtoja, kuten marjoja ja hedelmiä.
o Käytä suolaa maltillisesti, enintään 5 g päivässä. Valitse vähäsuolaisia tuotteita.
7. Juomat
o Juo pääasiassa vettä janojuomana. Vältä sokeripitoisia juomia ja rajoita alkoholin käyttöä.
8. Ruokailurytmi
o Syö säännöllisesti 4–6 ateriaa päivässä. Jaa energia tasaisesti päivän aterioille ja vältä napostelua.
9. Kestävyys ja ympäristö
o Suosi paikallisesti tuotettuja ja kestäviä elintarvikkeita. Vähennä ruokahävikkiä.
o Pienennä ruokavaliosi ympäristövaikutuksia suosimalla kasvipohjaisia vaihtoehtoja.
Lyhennelmä "Ohjeita turvalliseen lääkehoitoon" -oppaasta
HUOMIOITA ELÄKELÄISTEN VEROTUKSESTA
Leo Olasvirta 21.2.2023
Viime aikoina on lehtien palstoilla pohdittu, verotetaanko eläkeläisiä eri tavalla kuin työssä käyviä palkansaajia. Joku kertoo huomanneensa. että hänen verotusprosenttinsa ei odotetusti laskenutkaan eläkkeelle siirtymisen myötä, vaikka tuloja on vähemmän. Toinen kirjoitti verotusprosenttinsa jopa hieman kasvaneen.
Veronmaksajien Keskusliiton mukaan sekä eläketulo että palkkatulo ovat molemmat ansiotuloa ja niitä verotetaan yhden ja saman ansiotulojen verotusmenettelyn mukaisesti.
Eläketuloon ja palkkatuloon kohdistuvat veron vähennyksiin oikeuttavat menot ja sosiaaliturvamaksut ovat kuitenkin erilaisia. Esimerkiksi työssäkäynnin päätyttyä työmatkakuluja ei enää voi ilmoittaa veron vähennyksiin.
Eläketuloista maksetaan valtion tuloveroa, kunnallisveroa, sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksua, kirkollisveroa (jos on kirkon jäsen) sekä YLE-veroa.
Työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksua sekä sairausvakuutuksen päivärahamaksua ei eläketulosta makseta.
Jonkin verran keskustelua on aiheuttanut eläketulon lisävero eli niin sanottu raippavero. Suurta eläketuloa saavien henkilöiden eläketulosta maksetaan valtiolle eläketulon lisäveroa 5,85 % siltä osin kuin eläketulo ylittää 47 000 euroa. Lisävero maksetaan progressiivisen tuloveroasteikon perusteella määrätyn tuloveron lisäksi. Joidenkin mielestä tuo lisävero on tarpeeton raippa, koska progressio huolehtii siitä, että parempituloiset maksavat enemmän.
Kuulostaako monimutkaiselta? Veronmaksajien Keskusliiton internet-sivuilta lisätietoa on helppo saada kuten myös Verohallinnon sivuilta. Keskusliiton sivusto houkuttelee liittymään jäseneksi, mutta tiedotteensa avautuvat kyllä ilman jäsenyyttäkin.
Verohallinto ilmoittaa keränneensä veroja 75,6 miljardia euroa v. 2021 yhteiskunnan hyväksi.
Itse teen eläkeharrastusteni ohella keikkatöitä muutama kymmenen päivää vuodessa kaupan alalla kesälomia sijaistaen sekä joulun ym. juhlapyhien ruuhkahuippuja tasoittaen. Edes verokirjasta ei tarvitse huolehtia, koska työsopimuksen tehtyäni työnantaja kykenee hankkimaan verokirjan suoraan verottajalta. Keikkatöistä huolimatta en huomaa verotukseni erityisemmin kiristyneen. Viime vuonna sain myös veronpalautusta.
UKK-instituutin Liikkumisen suositus yli 65-vuotiaille
UKK-instituutti on julkaissut liikuntasuositukset yli 65-vuotiaille. Niissä on huomioitu liikunnan ohella myös riittävä palauttavan unen määrä.
Liikuntasuositus yli 65-vuotiaille tiivistää terveyden kannalta riittävän viikoittaisen liikkumisen määrän ja antaa esimerkkejä liikkeen lisäämiseen arjessa.
Ikäihmisten suosituksessa painotetaan nuorempien suosituksia enemmän lihasvoimaa ja tasapainoa, joilla on vaikutusta arjessa selviytymiseen, liikkumiskykyyn sekä kaatumisten ehkäisyyn. Liikkumisen monipuolisuutta korostetaan. Tavoitteena on toimintakykyä ylläpitävä tai parantava liikkuminen.
Pienetkin pätkät eli muutama minuutti kerrallaan riittävät
- Lihasvoimaa, tasapainoa ja notkeutta tulisi harjoittaa ainakin kaksi kertaa viikossa (Malmin eläkeläisten tiistaijumppa ja keskiviikon tuolijumppa, torstai- ja perjantaitanssit, kuntosali esim. Syystien palvelutalon kuntosali).
- Kevyttä liikuskelua tulisi kuulua päivään mahdollisimman usein (kotityöt, puutarhan hoito ym.).
Edellä mainittujen liikuntamuotojen monipuolinen yhdistely edistää parhaiten terveyttä ja toimintakykyä.
Tutkimusten mukaan ikäihmisten kevyt liikuskelu tuo terveyshyötyjä. Myös kevyemmällä liikuskelulla on terveyshyötyjä erityisesti vähän liikkuville. Kevytkin liikuskelu voi alentaa muun muassa verensokeri- ja rasva-arvoja. Lisäksi se vilkastuttaa verenkiertoa sekä vetreyttää lihaksia ja niveliä.
- Mielesi virkistyy.
- Tapaat ystäviä.
- Muistisi toimii.
- Nukut paremmin.
Täsmäohjeet löytyvät:
Maarit Ahola 18.12.2019
Päivitetty 1.2.2025