Kuva: Leo Olasvirta. Bingon pelaamisen huumaa 5.4.2023

Tälle sivulta voit lukea tietoa ja uutisia mm. eläkeläispoliittista, hyvinvointiin ym. liittyvistä asioista.

Eläkeläiset ry:n arvoja ovat ihmisarvo, tasa-arvo ja solidaarisuus. Arvot on määritelty vuonna 2013 hyväksytyssä ohjelmassa "Oikeus arvokkaaseen ikääntymiseen".

Eläkeläiset ry:n tavoiteohjelma Ikäystävälliseen Suomeen esittää toimenpiteitä, joilla turvataan kaikille riittävä toimeentulo, yhdenvertainen osallisuus ja yhteiskunnan läpileikkaava ikäystävällisyys. Ikääntymispolitiikka koskee kaikkia, sillä tämän päiväntyöikäiset ovat huomispäivän eläkeläisiä.

Leo Olasvirta 21.2.2023

Viime aikoina on lehtien palstoilla pohdittu, verotetaanko eläkeläisiä eri tavalla kuin työssä käyviä palkansaajia. Joku kertoo huomanneensa. että hänen verotusprosenttinsa ei odotetusti laskenutkaan eläkkeelle siirtymisen myötä, vaikka tuloja on vähemmän. Toinen kirjoitti verotusprosenttinsa jopa hieman kasvaneen.

Veronmaksajien Keskusliiton mukaan sekä eläketulo että palkkatulo ovat molemmat ansiotuloa ja niitä verotetaan yhden ja saman ansiotulojen verotusmenettelyn mukaisesti.

Eläketuloon ja palkkatuloon kohdistuvat veron vähennyksiin oikeuttavat menot ja sosiaaliturvamaksut ovat kuitenkin erilaisia. Esimerkiksi työssäkäynnin päätyttyä työmatkakuluja ei enää voi ilmoittaa veron vähennyksiin.

Eläketuloista maksetaan valtion tuloveroa, kunnallisveroa, sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksua, kirkollisveroa (jos on kirkon jäsen) sekä YLE-veroa.

Työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksua sekä sairausvakuutuksen päivärahamaksua ei eläketulosta makseta.

Jonkin verran keskustelua on aiheuttanut eläketulon lisävero eli niin sanottu raippavero. Suurta eläketuloa saavien henkilöiden eläketulosta maksetaan valtiolle eläketulon lisäveroa 5,85 % siltä osin kuin eläketulo ylittää 47 000 euroa. Lisävero maksetaan progressiivisen tuloveroasteikon perusteella määrätyn tuloveron lisäksi. Joidenkin mielestä tuo lisävero on tarpeeton raippa, koska progressio huolehtii siitä, että parempituloiset maksavat enemmän.

Kuulostaako monimutkaiselta? Veronmaksajien Keskusliiton internet-sivuilta lisätietoa on helppo saada kuten myös Verohallinnon sivuilta. Keskusliiton sivusto houkuttelee liittymään jäseneksi, mutta tiedotteensa avautuvat kyllä ilman jäsenyyttäkin.

Verohallinto ilmoittaa keränneensä veroja 75,6 miljardia euroa v. 2021 yhteiskunnan hyväksi.

Itse teen eläkeharrastusteni ohella keikkatöitä muutama kymmenen päivää vuodessa kaupan alalla kesälomia sijaistaen sekä joulun ym. juhlapyhien ruuhkahuippuja tasoittaen. Edes verokirjasta ei tarvitse huolehtia, koska työsopimuksen tehtyäni työnantaja kykenee hankkimaan verokirjan suoraan verottajalta. Keikkatöistä huolimatta en huomaa verotukseni erityisemmin kiristyneen. Viime vuonna sain myös veronpalautusta.

Ruokaviraston sivustolle on avattu uusi kokonaisuus: Ravitsemuksella hyvinvointia.

Iäkkäiden henkilöiden palveluja uudistetaan sekä suosituksilla että lainsäädännön muutoksilla. Sosiaali- ja terveysministeriö on lähettänyt lausunnolle uuden iäkkäiden ihmisten hyvinvointia ja palveluja koskevan laatusuosituksen. Samalla ministeriö lähetti lausunnolle työryhmän ehdotuksen iäkkäiden henkilöiden palveluja koskevan lainsäädännön uudistamisesta.

Laatusuosituksen tavoitteena on turvata mahdollisimman terve ja toimintakykyinen ikääntyminen koko ikääntyneelle väestölle sekä laadukkaat ja vaikuttavat palvelut niitä tarvitseville iäkkäille henkilöille.

Laatusuosituksen teema-alueet on pyritty valitsemaan siten, että toimenpiteillä voitaisiin mahdollisimman hyvin varautua ikääntyvän yhteiskunnan ja sen jäsenten tarpeisiin. Teema-alueet ovat myös yhteneväiset parhaillaan valmisteltavan pitkän aikavälin poikkihallinnollisen Ikäohjelman kanssa.

Keskeiset sisällöt ovat iäkkäiden toimintakyvyn edistäminen, vapaaehtoistyön lisääminen, digitalisaation ja teknologioiden hyödyntäminen, asumisen ja asuinympäristöjen kehittäminen sekä yhdenvertaisten, paremmin koordinoitujen ja taloudellisesti kestävien palvelujen kehittäminen ja lisääminen.

STM ja Kuntaliitto ovat antaneet iäkkäiden ihmisten palvelujen kehittämistä koskevan laatusuosituksen vuosina 2001, 2008, 2013 ja 2017. Nyt suositus uudistetaan vastaamaan toimintaympäristön muutoksia ja hallitusohjelman tavoitteita.

Suositus on tarkoitettu ensisijaisesti iäkkäiden henkilöiden palvelujen kehittämisen ja arvioinnin tueksi kuntien ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueiden päättäjille ja johdolle. Lisäksi sitä voivat hyödyntää muun muassa sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajat, alan ammattilaiset ja kolmannen sektorin toimijat.

Jokainen asiasta kiinnostunut voi käydä antamassa näkemyksensä laatusuositusluonnoksesta ja vastata siitä esitettyihin kysymyksiin 26.6.2020 asti.https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-suositukset/liikkumisen-suositus-yli-65-vuotiaille/

UKK-instituutti on julkaissut liikuntasuositukset yli 65-vuotiaille. Niissä on huomioitu liikunnan ohella myös riittävä palauttavan unen määrä.

Liikuntasuositus yli 65-vuotiaille tiivistää terveyden kannalta riittävän viikoittaisen liikkumisen määrän ja antaa esimerkkejä liikkeen lisäämiseen arjessa.

Ikäihmisten suosituksessa painotetaan nuorempien suosituksia enemmän lihasvoimaa ja tasapainoa, joilla on vaikutusta arjessa selviytymiseen, liikkumiskykyyn sekä kaatumisten ehkäisyyn. Liikkumisen monipuolisuutta korostetaan. Tavoitteena on toimintakykyä ylläpitävä tai parantava liikkuminen.

Pienetkin pätkät eli muutama minuutti kerrallaan riittävät

- Lihasvoimaa, tasapainoa ja notkeutta tulisi harjoittaa ainakin kaksi kertaa viikossa (Malmin eläkeläisten tiistaijumppa ja keskiviikon tuolijumppa, torstai- ja perjantaitanssit, kuntosali esim. Syystien palvelutalon kuntosali).

Tutkimusten mukaan ikäihmisten kevyt liikuskelu tuo terveyshyötyjä. Myös kevyemmällä liikuskelulla on terveyshyötyjä erityisesti vähän liikkuville. Kevytkin liikuskelu voi alentaa muun muassa verensokeri- ja rasva-arvoja. Lisäksi se vilkastuttaa verenkiertoa sekä vetreyttää lihaksia ja niveliä.

Täsmäohjeet löytyvät:

https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-suositukset/liikkumisen-suositus-yli-65-vuotiaille/

Maarit Ahola 18.12.2019

Maarit Ahola

Eläkeläisparlamentti on EETU ry:n vuosittain järjestämä tapahtuma. EETU ry on kuuden valtakunnallisen eläkeläisjärjestön yhteistyöelin, joka toimii eläkeläisten ja ikäihmisten taloudellisten ja sosiaalisten etuuksien ja oikeuksien parantamiseksi. EETUn jäsenjärjestöjä ovat Eläkeliitto, Eläkeläiset (johon Malmin Eläkeläiset kuuluvat), Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL, Kansallinen senioriliitto, Kristillinen Eläkeliitto ja Svenska pensionärsförbundet. Tästä vuodesta vastuussa oli Kansallinen senioriliitto ja vuonna 2020 Svenska pensionförbundet puheenjohtajaan Ole Norrback.

Tämän vuoden teema oli "Näkökulmia eläkeläisköyhyydestä, eläkkeiden riittävyydestä ja ikääntyneiden toimeentulosta". Kerrottavaa olisi vaikka kuinka, sillä kaikki esitelmät ja puheenjohtajien paneeli ja keskustelu olivat todella ansiokkaita. Tässä muutama poiminta.

Susan Kuivalainen Eläketurvakeskuksesta on opiskellut sosiaalipolitiikkaa ja väitellyt eläkeläisköyhyydestä. Vuonna 2018 Suomessa oli noin 1,5 milj. eläkkeen saajaa, heistä 65-79-vuotiaita 60 % ja yli 80-vuotiaita 20 %, loput 30 % alle 65-vuotiaita. Alle 1400 euroa/kk eläkettä saavia oli 696 444, alle 1200 euroa/kk saavia 560212. Miesten keskieläke oli 1898 euro/kk ja naisten 1499 euro /kk (2016).

Pienituloisuusaste on yleisimmin käytetty mittari köyhyydelle. 14,1 % (194 000) eläkeläisistä määrittyy pienituloiseksi. Eläkeikäisten kokemat toimeentulovaikeudet eivät poikkea muusta väestöstä. Vakavaa aineellista puutetta eläkeläisillä on muuta väestöä vähemmän. Yli 65-vuotiaista toimeentulotukea oli saanut 2 % ja 10 kuukauden ajan toimeentulotukea oli saanut 0,27 %.

Yhdeksän kymmenestä näistä aiemmin tekstissä mainituista 14,1 % pienituloisista eläkeläisistä oli saanut vuonna 2017 Kelan kansaeläkettä ja/tai takuueläkettä. Pienituloisista 80 % on yksin asuvia. Pariskuntina asuvien eläkeläisten pientuloisuus on vähäistä, alle 4 %. Pienituloisten joukossa eniten on alle 54-vuotiaita ja yli 75-vuotiaita yksineläviä. Työuran aikana pienituloiset ovat pienituloisia myös eläkkeellä. Kohtuullinen palkka tietää kohtuullista eläkettä.

Eläkkeiden taso on noussut 32 %:lla vuodesta 2000 vuoteen 2018. Eläkkeiden taso suhteessa työssäkäyvien keskiansioon on säilynyt näinä vuosina ennallaan. Eläke on noin puolet keskiansiosta. Myös eläkeläisten käytettävissä olevat tulot suhteessa työssäkäyviin ja koko väestöön ovat säilyneet. Vanhuuseläkkeen taso on noussut 20 %:lla 1995-2015.

Toimeentulovaikeudet ja heikko taloudellinen hyvinvointi liittyvät paitsi pieniin tuloihin myös heikoksi koettuun terveyteen. Useimmiten eläkeläiset kokivat vaikeuksia terveydenhoito- ja lääkemenoissa. Pärjätään menoja karsimalla. "Aina kun poistut kotoa se maksaa!". Toinen suuri kuluerä on asuminen. Asumiskustannusten koettiin nousseen eläkettä nopeammin. Omistusasumisessa erityisesti kunnossapitokustannukset koettiin korkeina. Vuokralle menoa harkitaan. Pienituloisimmat asuvat useimmiten vuokralla, ja ainakin Helsingin seudulla tiedämme asumiskulujen olevan huomattavan korkeat.

Summaten eläkeläisten toimeentuloa helpottavat: Hyvä terveys, säästeliäs elämäntapa, velattomuus, työssäkäynti. "Kun on oppinut elämään pienten tulojen kanssa, niin pärjää melko hyvin sillä rahalla, mikä on käytettävissä. Terveys on ollut hyvä, joten sekin helpottaa elämistä", kertoo 80-vuotias vanhuuseläkkeellä oleva nainen.

Eläkeläiset eivät ole yhtenäinen joukko toimeentulon suhteen.

Essi Rentola Sosiaali- ja terveysministeriöstä vertaili, miten suomalaisen eläkeläisen toimeentulo sijoittuu kansainvälisessä vertailussa EU-maiden välillä. Eläkkeen maksutapa vaihtelee maittain paljonkin, esim. Suomessa käytössä oleva työkyvyttömyyseläke on tuiki tuntematon muualla ml. Pohjoismaat. Monissa maissa kuten Saksassa eläkettä säästetään eläkevakuutusta maksamalla. Kustannustaso, verotus, palveluiden subventointi ym. poikkeavat maittain.

Vanhuuseläkkeet vastaavat yli 70 %:sta ihmisten vanhuudenajan toimeentulosta. Suomessa työeläkkeen osuus keskituloisen eläkkeensaajan bruttotulosta on noin 80 %. Muita tulonlähteitä ovat työstä saatavat tulot, sijoituksista saatavat tuotot, leskeneläkkeet ja yksityiset eläkevakuutukset.

EU:ssa vuonna 2016 eli köyhyysriskissä 18,2 % (17,3 milj.) yli 65-vuotiaista. Yli 65-vuotiaiden köyhyys- ja syrjäytymisriski on alempi kuin alle 65-vuotiaiden. Yhden hengen talouksien köyhyys/syrjäytymisriski on huomattavasti korkeampi kuin kahden henkilön talouksien. Suomessa yhden hengen talouksien köyhyysriski on EU:n keskiarvoa korkeampi, kahden hengen talouksissa alhainen.

Sukupuolten välinen eläke-ero on yhä huomattava. Sukupuolten välinen eläke-ero oli Suomessa vuonna 2016 24 prosenttiyksikköä, EU-maissa noin 37 prosenttiyksikköä. Alhaisin ero on Virossa 1,7 %. Yli 65-vuotiaiden naisten köyhyysriski Suomessa on lähes kaksinkertainen miehiin verrattuna.

Suomessa työurat ovat EU:n keskiarvoa pitempiä ja sukupuolten väliset erot työurien pituudessa pieniä.

Tulevaisuudessa eläkejärjestelmälle haasteita tuovat työn murros (alustatalous: oman itsensä työllistäminen), sosiaalinen polkumyynti (työvoimaa ostetaan halvemman sosiaaliturvan ja tulotason maista), ikääntyminen, syntyvyyden lasku. EU-tasolla eläkejärjestelmään on vaikea harmonisoida erilaisten säädösten ja käytäntöjen vuoksi.

Lopuksi (=omaa pohdintaa): Eläkeläisten mitattua ja kokemaa asemaa (pärjääminen, syrjäytyminen) on tutkittu runsaasti. Perustieto ja hyviä käytäntöjä on siis olemassa. Toimenpidelistauksia on tehty ja malliprojekteja toteutettu esim. uudentyyppisessä yhteisöllisessä asumisessa (kuten Oulun Kotikatu365). Nyt olisi aika listata ja priorisoida EETU-järjestön seuraavat stepit (monia eläkeläisten asioita onkin saatu eteenpäin esim. eduskunnassa ja kunnissa) tahtotilana konkretia ja toimeenpano. Eri tahojen vastuuttaminen on nykyisin muoti-ilmiö, jolloin suunnitteleva taho voi pestä kätensä toteuttamisesta ja nimetä vastuutahot - mutta haluvatko, osaavatko tai muistavatko he ottaa vastuun ja sitoutua toteutukseen omien strategioiden ja budjettien puitteissa? Vastuuta eläkeläishyvinvoinnista voi ottaa henkilökohtaiselta ja ryhmätasolta kunta- ja valtiovaltatasolle.

Vanhusneuvostoilla on iso merkitys kuntatasolla, mutta keskivertoeläkeläiselle linjaukset ja tuloksetkin voivat jäädä vieraiksi. Miettikääpä itse, mitä tiedätte ja oletteko vaikuttamassa kuntatasolla! Viestintä ja eläkeläisten osallistaminen kuntatasolla saa meidät sisäistämään pohdittuja asioita. Tärkeää olisi tehdä myös tiivistä yhteistyötä yhdistystasolla eläkeläisten hyvinvointia edistävissä kysymyksissä!

"Levittäkää optimismia", totesi Ole Norrback lopuksi. Valittaminen on helppoa, mitä ideointi, kehittäminen ja toimeenpano ei enää olekaan.

Päivitetty 3.12.2023